Teen mielikuvaharjoitusta: nousen portaita neljänteen kerrokseen ja siitä vintille. Avaan paksun metallioven ja napsautan valot päälle. Työnnän avaimen pieneen roikkuvaan lukkoon ja väännän. Tarkastelen vinttikomeron sisältöä, revin ulos vaahtomuovipatjat, matot, vanhat matkalaukut, villapipot, peitot, sukset ja luistimet. Tätä kirjoittaessa iskee paniikki, mihin laitan sukset. Olohuoneen nurkkaan? Näyttäisiväthän ne siellä veikeiltä ja tulisi helpommin lähdettyä hiihtämään.
Siskon mies veistelee säköbalalaikkaa tai banjoa, en muista kumpaa. Hän ei ole aiemmin tehnyt soittimia. Jos minun pitäisi rakentaa joku soitin, niin en tajuaisi edes mistä aloittaa. Myydäänköhän niihin kaavoja kuten hameisiin. Aika harva osaa enää ommellakaan. Isäni on aina rakennellut kaikenlaista, olenkin ollut hämmästynyt huomatessani, etteivät kaikki miehet osaa käyttää sahaa, vasaraa ja talttaa.
Naureskelin eilen yksikseni Paskat kirppislöydöt blogille. Yksin naureskelu on patologista, alkaa epäillä mielenterveyttään, yksin itkeskely on täysin normaalia käytöstä. Olen itsekin hämmästellyt kirppareilla myytäviä puoliksi käytettyjä shampoopulloja ja ruostuneita peltirasioita ja niiden huimia hintoja. Muistelen, että vinttikomerossani olisi IKEAn matto, jonka olen hankkinut viidelläkympillä. Mattoa koristaa punaviinitahra. Vuokraan kirppispöydän ja pyydän matosta satasen tai laitetaan kaksisataa, mattohan on harvinaisuus (poistunut tuotannosta).
4 kommenttia:
Mielikuvaharjoitukset ovat silti hyviä, vaikka välillä hyvin mielikuvaharjoiteltu onkin moninkertaisesti turhaan tehty.
Joskus seuraava työpäivä saattaa häämöttää horisontissa suunnattoman synkeänä. Teen mentaaliharjoituksia koko tunnin kotimatkan ajan, vähän illalla ammeessa, joskus (tiukan paikan tullen) yöllä unissani, tiivistän tahtia tunnin työmatkalla aamulla.
Tulen töihin puhkua täynnä, ovelta karjun jo ohjeita pariin päällimmäiseen ongelmaan. Sitten ilmenee että asiat ovat hoituneet ihan toisin kuin olen kuvitellut ja suurinta osaa hankaluuksista ei koskaan ollutkaan. Saan ällistyneitä katseita, joku sanoo "ota ihan rauhassa vaikka kahvia ensin..."
Kuulostaa hyvin tutulta.
:D
Hyvin suunniteltu o n puoliks tehty ja ku tarpeeks kauan suunnittelee, homman tekee joku muu... ;D
Mun oli pakko mennä pitkästä aikaa "Paskat Kirppislöydöt"-blogiin innoittamanasi.
Lähetä kommentti