Paviaanien kostea lounas

Minun oli käytävä elokuvissa, jotta olisi jotain kirjoitettavaa. Elokuvateatteri Niagaran baarissa sai maistella reilun kaupan suklaata, joten otin palasen jokaista laatua ja hyviä olivat. Siellä järjestettiin myös viinimaistajaiset, mutta viiniä piti erikseen pyytää. Seisoin ensin pitkään viinipullojen edessä ja tuijotin niitä, mitään ei tapahtunut. Lopulta sanoin "Saanko maistaa tuota viiniä?" ja tökkäsin etusormeni keskimmäisen pullon kylkeen. Nuori nainen kaatoi valkoviiniä muovimukin pohjalle ja minä join.

Elokuvan nimi oli Frances Ha. Filmin mustavalkoisuus ja puuttuvat erikoistehosteet toivat mieleen ne Truffautin ja Godardin elokuvat, joita aikoinaan elokuvakerhossa katsoimme, tämä elokuva oli kuitenkin amerikkalainen. Siinä kerrottin Francesista, joka haaveili tanssijan urasta ja asusti erilaisissa kimppakämpissä New Yorkissa. Hän oli 27-vuotias, elämänvaiheessa, jolloin voi vielä haahuilla, mutta jolloin ystävät alkavatkin kummallisesti vakiintua. Frances lähtee hetken päähänpistosta Pariisiin ja siellä on sellaista kuin yksin Pariisissa saattaa olla, mitään ei tapahdu. Frances ei onnistu tapaamaan Pariisissa asuvaa ystäväänsä. Hän on saanut käyttöönsä asunnon, jonne nousee pienellä hissillä, johon ei muita mahtuisikaan. Frances hississä portin pystyjen "kaltereiden" takana näyttää jotensakin surkealta. Elokuva ei kuitenkaan ole lohduton ja lopussa saattaa aavistaa asioiden järjestyvän.

Kävimme eilen V:n kanssa lounaalla ravintolassa ja istuimme pöytään, joka oli ikäänkuin näyteikkunassa. Melkein odotin, että joku asettuisi lasin toiselle puolelle tarkkailemaan meitä kuin paviaaneja lasikuutiossa. V sanoi "Vedetään päiväkännit!". Päiväkännit olivat 12 cl punaviiniä lounaan kostukkeeksi. Nuori mies, erikoistuva lääkäri kulki ikkunan ohitse ja selvästi huomasi meidät. Jonkin ajan kuluttua hän palasi ja pyöritteli silmiään nähdessään viinilasimme. Nuorella miehellä olisi edessä vielä suppean spesialiteetin hankinta, jos aikoo siis siihen ryhtyä. V ehdotti, että huutaisimme hänen peräänsä "Erikoistu xxxxxksi!" (xxxxx on meidän suppea erikoisalamme, joka ei ole mikään suosikkiala).