sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Piilossa

Kuorin äsken perunoita, sillä nuoret miehet syövät mielellään perunamuusia ja minulle on tulossa nuori sukulaismies syömään. Löytökissa Harri (rauha hänen sielulleen) oli villinä perunankuorten perään, eikä perunoiden kuorimisesta meinannut tulla mitään, sillä Harri riipi  ja söi kuoret heti kun ne perunasta irtosivat. Ilalla Harri piiloutui sängyn alle, eikä sitä saanut pois sieltä kuin kinkkuviipaleella lahjomalla. Kerttu ei välitä perunankuorista eikä kinkusta, mutta Kerttu on hulluna vartalovoiteeseen. Voitelun jälkeen on pukeuduttava vilkkaasti, muuten rasvaaminen menee hukkaan.

Kävin aamulenkillä, josta muodostui enemmänkin päivälenkki, sillä menin nukkumaan melko myöhään. Lenkin jälkeen oli edes hiukkasen raikastunut olo ja hyvä omatunto. Huono omatunto tulee siitä, että viettää koko päivän sisällä. Niin ei saa tehdä. Loppupäivän saan elää kuin pellossa. Miten pellossa eletään ja miksei eletä pellolla. Kai pellossa viittaa tässä viljelymaahan eikä pohjoiseen paikkakuntaan.

Söimme eilen Telakalla ja sieltä suunnistimme Huurupiilo- nimiseen pieneen pubiin. Kuppilassa esiintyi bändi, josta en sano nyt sen enempää , ettei kenellekään tule paha mieli. Arvailimme miesten ammatteja ja päädyimme insinööreihin ja luokanopettajiin. Laulaja oli kuitenkin psykiatri. Oli ne ihan kivoja, lauloivat Tuomari Nurmiota ja tunnelma oli kotoisa. Ehkä ne omat sävellykset olisi voinut jättää väliin, mutta tämä on vain tällaisen musiikkia ymmärtämättömän maallikon kommentti, joten tämän perusteella ei kannata kenenkään lannistua. Väki oli pääasiassa tälläistä keski-ikäistä ja omistaja kävi juttelemassa.


3 kommenttia:

Merja kirjoitti...

Tämä "ulkoilun" suositeltavuus on aika erikoinen ilmiö. Ei varmaan kuulu esim eteläeurooppalaisiin suosituksiin - miksi olisi terveellistä käydä välillä ulkona. Niin tai näin, ulkoilin minäkin tänään. Metsässä. Ja olen tyytyväinen itseeni. Nyt saa maata sängyssä ja kuunnella Teemalta klassista Schönbrunnilta, ulkoilmakonsertista. Siellä muuten on kamala sade.

Anonyymi kirjoitti...

Heh. Kesälomamatkamme Tampere-osiossa kävimme Telakalla syömässä ja sen jälkeen Huurupiilossa. Silloin soittanut Lost Cosmonauts oli maallikkoarvion mukaan hyvä. Kokemus oli muutenkin varsin mieleenpainuva; yleisö oli sekoitus selvästi musiikkia kuuntelemaan tulleita ihmisiä ja autenttisia kantapeikkoja.

Åboriginal

Heidi kirjoitti...

Huurupiilo on sympaattinen paikka ainakin noina iltoina, jolloin siellä on elävää musiikkia. Kävin kylläkin siellä vasta ensimmäistä kertaa.

Ulkoilun hyödyllisyys on taottu meikäläisen päähän niin, että vain sairaus tai työ voi olla sen esteenä.