sunnuntai 5. tammikuuta 2014
Varis
Herätessäni tuumin, että jonkun tämä on tehtävä, mutta miksi juuri minun.
Näin työmatkallani kolme ihmistä: mies otti Laikun lavan tienoilla valokuvia jalustaa käyttäen, nuori nainen pyöräili vastaani ilman valoja ja vähän vanhempi nainen käveli. Aamuisen maiseman ääriviivat olivat usvaisen pehmeät kuin vanhenevista diivoista otetut armeliaat kasvokuvat.
Tein työni reippaasti, käväisin vain pikaisesti syömässä perunaa ja ruskeaa lihakastiketta. Takaisin polkiessani vähäinen märkä lumi oli kadonnut.
Eräs potilas oli käynyt ilmoittamassa hoitajille "täällä on ampiaisia". Sairastin lapsena aivokalvontulehduksen ja jouduin sairaalassa eristyshuoneeseen. Näin hyllyllä variksen. Se nokki harsotaitoksia. Soitin kelloa ja ilmoitin hoitajalle: "tuolla on varis". Sairaanhoitaja ei uskonut minua vaikka harmaa lintu kurkki meitä pää kenossa puolen metrin etäisyydeltä.
Olen pitkästä aikaa neulomisvimman vallassa. Neuloin pojalleni villasukat. Saa ihailla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Sukat näyttää hyviltä. Myös lanka on kiva. Varmasti poika tykkäsi.
Neulominen on todettu terveyttä edistäväksi puuhaksi; jatketaan vaan sukkien tekoa.
Kahta eri tähteeksi jäänyttä lankaa. Neulominen on rauhoittavaa.
Lähetä kommentti