Riippuvuudesta

Söin eilen nepalilaista ruokaa Katmandu-nimisessä ravintolassa. Olen ennenkin kehunut kyseistä ravitsemusliikettä, joka sijaitseen Big Tits -erotiikkaravintolaa vastapäätä. Tämä on taas umpikulunut argumentti, mutta näitäkään currykastikkeita meillä ei olisi ilman maahanmuuttoa.

Siinä kasvispalleroita syödessämme sain tekstiviestin. Kaivoin puhelimen esiin käsilaukustani ja aloin näpytellä. Tyttäreni totesi "tuo ei voi odottaa". Totisesti vastaamisella ei ollut kiire. Miksi täytyy kaivaa puhelin laukusta ja lukea viesti? Se tarve on pirullisesti ihmiseen rakentunut, vaikka kyse on hyvinkin tuoreesta tarpeesta noin ihmiskunnan historiaa ajatellen.

Kännykät ovat mullistaneet päivystämisen. Aiemmin sairaalasta soitettiin kotipuhelimeen. Jos uhkarohkeasti lähdit päivystysaikana kylään, piti soittaa sairaalalle "siirryn numeroon 111111111" ja kotiin lähiessä "siirryn takaisin numeroon 222222222". Kesällä kotipihalla oleillessa oli ovien oltava auki ja piti kuulostella mahdollista puhelimen pirinää. Seuraavaksi hankimme ulos kellon, jolloin naapuritkin tiesivät, kun meillä soi puhelin. Huomattava edistysaskel oli se valtava kannettava puhelin, joka ei oikeastaan toiminut juuri missään.

Tapasin viikko sitten kavereita, joilla on murrosikäisiä lapsia. He olivat huolestuneita lastensa runsaasta pelaamisesta. Tyttäreni kertoi ystävästään, joka oli jäänyt koukkuun kännykällä pelattavaan peliin. Hän pelasi peliä jopa rullaluistellessaan. Kun hän sitten luisteluretkellään kaatui nenälleen, kännykkä sinkautui metrien päähän. Hänen ensimmäinen ajatuksensa koski mahdollista pelin keskeytymistä ja pelottavaa mahdollisuutta, että hän oli saattanut menettää levelin, jonka oli vaivalla saavuttanut.

Olin ilahtunut, kun blogiini oli ilmaantunut käyntejä blogista, jota V on kehunut. Aika hauska tämä pieni blogimaailma. Laitan kyseisen blogin luettelooni.

Lähden tänään sukuloimaan ja huomenna Turkuun juhlimaan Marisha Rasi-Koskisen kirjaa Valheet. Olen ahtanut pienen matkagarderoobini päiväreppuun. Kivaa liikkua vähin taakoin. Palaan siis koneen ääreen vasta sunnuntaina. Vahtikissa Kerttu valvoo asuntoani, joten varkaat tulkoot vain omalla vastuulla tavoittelemaan hopeoitua porokynttilänjalkaani. En vastaa heille koituvista vammoista. Kerttua taas vahtii tyttäreni kumppani (tämä tiedoksi eläintensuojeluviranomaisille).