Poistin kirjoittamani tekstin vahingossa. Aamulla pyöräillessäni en muistanut Pekka Haaviston nimeä. Olen huolestunut.
Käytin hukkaamassani tekstissä vähemmän onnistuneita kielikuvia, joten jouti kadotakin.
Luin facebookista lyhyen pätkän Barac Obaman kirjoitusta, jossa puhuttiin siitä, että on tehtävä sitä mihin tuntee intohimoa, vaikka se ei tuottaisikaan menestystä. Sitten se menestys lopulta kuitenkin tulee, kun vaan jaksaa uskoa itseensä ja asiaansa. Pitää tehdä työtä ja lisää työtä. Minä kun haluaisin maata sohvalla.
Vastakkaisiakin esimerkkejä löytyy. Luulen, että Hilary Clintonkin halusi intohimoisesti presidentiksi, mutta jäi ilman presidentin paikkaa. Toinen paukapää sanoi mitä sattui ja menee tänään katsomaan uutta kotiaan, Valkoista taloa. Miten pärjännee siellä, sillä Aamulehden kuvassa mies istuu kammarissaan, jossa seinät ja katot on päällystetty kullalla tai ainakin näyttävät siltä. Ehkä Valkoinen talo rempataan isännän maun mukaiseksi.
Sain tänään kirjavinkit sivulla positiivista palautetta: http://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/ei-saa-menna-ulos-saunaiholla/ .
Minulle ei kuitenkaan riitä mikään. Haluan lisää! Tahdon kellua kehuissa!
Haluan sanomalehtikritiikin!
Talvipyöräilykausi käynnistyi. Vaihdoin talviseen kulkuvälineeseeni mustaan Cresent -polkupyörään, jossa on arvokkaan pysty ajoasento. Vaihteet eivät kevennä menoa vaan ylämäessä on noustava pystyyn, ettei joudu nöyrtymään pyörän taluttajaksi.
Viikon kuluttua ajan töihin kuohuviinipullot pyörän tarakalla kilisten, sillä lupasin jo aikoja sitten tarjota joskus kuoharia. Hoidamme potilaat ensin ja juomme itsemme humalaan vasta sen jälkeen, joten ei kannata kannella Valviralle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti