Tamperetta ristiin rastiin

Keskiviikkona Roosalupilla esiintyivät Niina Hakalahti ja Pirjo Hassinen. Roosalupi on todella typerä nimi kirjallisuustapahtumalle: teennäisen kansanomainen. Yritetään vakuuttaa, että me ollaan vaan tällaisia vaatimattomia tamperelaisia. Tänne voi tulla vaikka verkkareissa! Yleisössä istuivat aina ne samat kulttuuri-ihmiset, joilla ei ole muutakaan tekemistä kuin tulla Roosalupille.

Tilaisuuden alussa altistuin yllättäen sliipatun silmälääkärin laserleikkaushymistelylle. Ei tarvitse enää silmälaseja kun antaa silmänsä miehen laseroitavaksi.  "Olen leikannut tyttäreni silmät", silmätohtori yritti vakuuttaa.  Miksei kukaan varoittanut mainonnasta? Pitkäaikainen altistumiseni lääkemainonnalle on herkistänyt minut. Saan ihottumaa ja lievää hengenahdistusta. Toipuminen kestää monta päivää. Kuka korvaa?

Kirjailijat puhuivat hyvin, ei siinä mitään. Pirjo Hassinen kertoi, että hän antoi kirjansa henkilölle nimeksi Pirjo, jotta ymmärtäisi tämän olevan ihminen.

Kävin tyttären seurassa Frenckell-näyttämöllä katsomassa Sirkku Peltolan uusimman näytelmän "Tyttö ja varis". Pidin näytelmästä kunnes luin Imagen ilkeänhauskan Tampere-jutun, jossa sanottiin Sirkku Peltolan näytelmistä: "Sirkku Peltolan loputtomat näytelmät siitä kuinka osattomalla on hyvä sydän. Itkekää tamperelaiset"

Näytelmässä Ritva Jalonen esitti hienosti hyvää ja salasyvällistä pitkäaikaistyötöntä, joka saa puolipäiväistä siivoustyötä, lopettaa kaljan kittaamisen ja tupakanpolton. Näytelmässä oli hienot hetkensä ja sopiva annos Sirkku Peltola -huumoria. Toisen pääosan esittäjä, vanhempi nainen, vai saako sanoa peräti vanhus Armi (Tuija Vuolle), katsoo televisiosta ohjelmaa "Norjaa ristiin rastiin". Olenkin miettinyt, kuka sarjaa seuraa.

Sataa vettä, eikä ikkunasta näy kuin vastapäisen kerrostalon valot. Eikä oikein niitäkään, pelkät epätarkkarajaiset keltaiset aukot mustassa seinässä. Siellä joku katsoo yksinään ohjelmaa "Norjaa ristiin rastiin".