Kerttu hyppää aamuisin aitahyppyä nukkuvan kylkeni ylitse. Välillä se ylittää esteen puhtaasti, mutta toisinaan sen tassut koskettavat kylkeäni.
Facebookissa hehkutettiin viime vuoden mahtavuutta. Hehkutus aiheuttaa minussa vastarintaa. Ei se nyt niin ihmeellinen vuosi ollut vaikka olikin. Henkilökohtaisesti vuosi oli hyvä (sain tekstini julkaistua), mutta globaalisti surkea.
Ystävä kertoi liittyneensä hetken mielenhäiriössä nettideittijärjestelmään, jolla on vastenmielinen nimi. Tein saman eilisessä samppanjahiprakassa (join ihan oikeaa samppanjaa). Tänä aamuna Markut Keravalta ja Artot Kouvolasta lähettivät minulle näkymättömiä hymyjään ja pyysivät kuvaani. Lähemmästä tutustumisesta olisin joutunut maksamaan. Ajauduin lievän paniikin valtaan ja poistin profiilini järjestelmästä vaikka se uhkasi, että menetän keravalaisen Markun hymyn ja kuvapyynnöt lopullisesti.
Vuoden vaihtuessa on tapana tehdä joku hyvä päätös, jonka voi unohtaa jo tammikuun aikana. Yritän tehdä joka kuukausi jonkun pienen hyvän teon jollekin kanssaihmiselle. Lisätään vaativuusastetta, hyvä teko joka viikko.
Lupaan tänäkin vuonna maata sohvalla kirjaa lukemassa, syödä hyviä ruokia ja tehdä kaikenlaista tyhmää.
Lähden ulos kunhan siellä alkaa nähdä eteensä.
6 kommenttia:
Tunnen yhden kouvolalaisen Arton. Ei kannata.
Nämä deittipalvelut ovat minusta hyvä juttu. Nettitutustumisessa voisi olla samaa romantiikkaa kuin entisaikojen pitkissä kirjeenvaihdoissa, jos ei riennetä heti tapaamaan.
Vieraan ihmisen tapaaminen on stressaavaa vaikka kuinka olisi kirjoiteltu.
No se on kyllä totta. Ja eihän elämä voi olla pelkkää valmistautumistakaan.
Sekin on ihan hyvä, että aloittaa hyppäämällä suoraan sänkyyn. :D Tulee tutuksi, säästyy aikaa, jännitys häviää ja antaa tilaa huumorille. Näin toimittiin 70-luvulla. Olen vain aina haikaillut romanttisempien aikojen perään.
Eikös se ole tapana nytkin. Vaatii vain ravintoloissa käymistä, valvomista ja alkoholia.
Minua aina epäilyttää kaikenlainen hehkuttaminen. Ei nyt niinkään, että "kell' onni on se onnen kätkeköön", mutta miksi hehkutus? Itseäänkö yrittää vakuutella?
Viime vuosi oli Suomessa ja maailmassa surkea. On kyllä, mitä petrata.
Lähetä kommentti