Uhkaus

Lapsellinen ajatus, mutta julkaisen sen siitä huolimatta. Nyt kun kaikki valtiot ryhtyvät ajattelemaan vain omia etujaan, niin eikö se ala automaattisesti kääntyä itseään vastaan.

Asumme omien korkeiden muuriemme ympäröimänä, emme päästä ketään sisään (ehkä joitakin vaaleita valioyksilöitä), emmekä ehkä kohta uloskaan. Me suomalaiset syömme perunaa, järsimme ruisleipää, katsomme suomalaisia televisiosarjoja ja seuraamme kun suomalaiset pelaavat keskenään jääkiekkoa.

Ai niin kuulostaa jotenkin tutulta, menneiltä vuosikymmeniltä, jolloin ei totisesti tarvinnut törmätä ulkomaalaisiin. Olen kertonut tämän ennenkin: Kuopiossa asui yksi italialainen, jonka kaikki tunsivat nimeltä. Koska omaa tuotantoa suosittiin, ulkomaalaisia omenoita syötiin vasta jouluna. Kaikki uusi mateli maahamme pitkällä viiveellä. Naapureista ei puhuttu pahaa, sillä se oli etujemme vastaista. Mitä kauempana vääryyksiä tapahtui, sitä helpompaa ne oli tuomita.

No maailma on toinen. Silloin vaihto-oppilaalla oli varaa soittaa kotiin lyhyt puhelu jouluna, nyt on mahdollista olla yhteydessä kaikkialle ja samaa populaarikulttuuria on tarjolla New Yorkissa ja Tampereella samaan aikaan.  Oscar -elokuvan näkee heti, eikä puolen vuoden kuluttua.

Tämä uhkaus ehkä muuttaa Trumpin politiikan täysin: Jos meno ei muutu, en tule teille kylään enkä lähetä perheellesi edes joulukorttia.