maanantai 11. huhtikuuta 2011

Baarikaappityhjentäjä

Sinikka Nopolan poika oli ottanut limsapullon hotellihuoneen baarikaapista. Nopola oli kauhuissaan. Minullekin on opetettu, että kyseiset juomat ovat tähtitieteellisen kalliita. Ennen kännykkäaikaa suhtauduin epäillen hotellihuoneesta soittamiseen, se oli tunnetusti järkyttävän tyyristä. Olen juossut väsymyksestä sekaisin etsimässä kauppaa, josta ostaa vesipullo, juonut hanasta vettä, jota ei saa juoda, ettei minulta sitten lähtiessä laskuteta tuosta kultaakin kalliimmasta tuotteesta. Kun lähtiessä kysytään "otitteko mitään baarikaapista?" sanon kuuluvasti ja suoraselkäisesti "en". En kuulu tuohon tuhlaavaiseen kevytkenkäiseen baarikaapintyhjentäjien joukkoon. Eräs tuttavani asui Itävallassa hienossa hotellissa. Hän hankki lähtöä edeltävänä päivänä tuliaisiksi Sacher-kakun ja laittoi baarikaappiin. Hän joutui siirtämään juomapulloja ulos kaapista, jotta kakku mahtui sisälle. Jääkaapissa oli sensorit, jotka laskuttivat jokaisesta siirretystä pullosta, ei auttanut vaikka hän oli laittanut ne lähtiessään takaisin kaappiin. En enää uskalla edes ihailla baarikaapin sisältöä laskun pelossa.

Kun hotellin kylpyhuoneessa lukee "älä vie pyyhettä uimarannalle" niin ei tule mieleenkään tehdä sitä. Tosin vien kylppäristä shampoo- ja suihkuvaahto yms. pullot. Mutta sehän onkin sallittua.

2 kommenttia:

vappu kirjoitti...

Tämä on myös minun nimenomainen minibaariasenteeni. Jopa niin, että taannoisella etelänmatkallamme, jonka all inclusiveen sisältyi päivittäin täydennettävä minibaari, päädyin rikkomaan kuukausia kestäneen ja aikaisemmat kiusaukset ongelmitta torjuneen karkkilakkoni. Vain, koska minibaarista sai päivittäin "ilmaiseksi" (aika mitäänsanomatoman) suklaapatukan. Sentään minibaarista.

Heidi kirjoitti...

Eikä ne tuotteet nyt ihan oikeasti kamalasti maksa. Mutta kun on tähän oppinut niin vaikea on hommaa muuksi muuttaa.