Seuraava lukupiirikirjamme. Moni (mm.minä) ei ehtinyt edellistä kirjaa (Variksen Velho) lukea määräaikaan mennessä loppuun. Kirja ei ollut huono, alku olisi kaivannut tiivistämistä, kun pääsin sivulle 300 alkoi kirja viedä mukanaan. Kirja on satiiri tuntemattomasta afrikkalaisesta valtiosta ja sen hallitsijoista. Viime aikojen tapahtumista johtuen tulee hyytävästi mieleen Libya. Kirjailija on kenialainen.
Viikonloppuun mahtuu vielä toinen runo Aila Meriluodolta kokoelmasta "Tämä täyteys, tämä paino"
Tämä kaikki on unta,
terävää unta,
koska kaikki pistää,
unohduskin.
Minä unohdan ja muistan
samalla kertaa.
Kaikenlaista oppii,
kun oppimiskyky on lakannut.
Muisti hupenee
juuri kun on muistoja täynnä.
Omituista.
Hassua.
Elämä on vitsi.
Eikä sitten viitsi kuitenkaan nauraa.
Se on niin syvää komiikkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti