Kun vanhempiaan tapaa harvoin, kaikki yrittävät olla toisilleen mieliksi. Äiti tarjoilee jatkuvasti syötävää ja tiheästi toisiaan seuraavien ruokailujen ja kahvitteluiden välillä ehdottaa sohvalla makaavalle tyttärelleen (siis minulle) appelsiinien syömistä.
Äiti on kieltänyt isää kysymästä minulta mitään lääketieteeseen liittyvää, mutta eihän se isää estä. Ei se minua suuremmin vaivaa, sillä käsken hänen mennä vaivoissaan omalle lääkärilleen.
Katsomme televisiosta hiihtoa. Opin hiihtäjien nimiä kuten Pärmäkoski, Heikkinen, Kyllönen ja Niskanen. Juha Mieto ja Marja-Liisa Kirvesniemi eivät siis enää kilpailekaan.
Siskon luona syömme juustoa, juomme punaviiniä ja kuuntelemme omia suosikkejamme Spotifystä. Aiemmin vastaavan illan jälkeen lattialta löytyi sotkuinen pino LP-levyjen kansia, nyt nostalgisoinnista ei jää mitään jälkiä.
2 kommenttia:
Sukulaisissa kun käy, niin on aivan mahtava tunne päästä taas omaan kotiin. Voi olla ja kaasutella mielensä mukaan. ;DDD
Minulta äiti kyllä kyselee lääketieteeseenkin liittyviä juttuja. Kun vastaan, kommentti on: voihan se olla. Siitä tiedän, ettei usko sanaakaan.
Lähetä kommentti