Tein muuten kulttuurikuntotestin. Tulos oli 9.4, olen kuulemma ylikunnossa. Pitäisi alkaa elää. Se on niin vaivalloista, että en viitsi.
Mietin uudenvuoden lupauksia. Ne on hyvä tehdä etukäteen ja täysin selvinpäin, ettei kuohuviinihiprakassa tule taas luvattua liikoja. Siitä vain masentuu. Ei siis kannata luvata juoksevansa päivittäin kymmentä kilometria ja syövänsä ainoastaan raakaraasteita.
1. Lupaan makoilla sohvalla hienon uuden riittävän suuren tyylikkään kotini väritykseen sopivan torkkupeiton alla vähintään neljänä päivänä viikossa, matkapoissaolot voin korvata lojumalla peiton alla viikon jokaisena iltana.
2. Lupaan kirjoittaa blogiini typeriä vähemmän filosofisia ajatuksiani, eli jatkaa samaan tapaan.
3. Lupaan Pyynikkilenkilläni käydä munkkikahveilla.
4. Lupaan ainakin yrittää kestää työni varjopuolet eli liian pitkäpiimäisesti ja tarkasti asioistaan kertovat asiakkaat. (Kun katsointelevisiota, oliko silloin puoli yhdeksän uutiset, ei kyllä se oli Uutisvuoto, siinä oli se Nybergi ei kuin se Simo Frangen...)
5. Lupaan nauttia hyvästä ruoasta ja lupaan muutenkin ainakin yrittää nauttia elämästäni ja huolehtia vähemmän. Lupaan, että jos en mahdollisesti pysty lupaustani pitämään niin en siitä menetä yöuniani.
Jatkan lupaamista myöhemmin kun olen syvällisemmin asiaa mietiskellyt niinkuin tapanani aina on. Sitäpaitsi kissa syö uutta torkkupeittoa, joten asia vaatii pikaista puuttumista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti