torstai 23. joulukuuta 2010

Myrskyn jälkeen

Kävin syömässä mukavassa seurassa. Sain joulutervehdyksen ihailemaltani henkilöltä. Puhuin tunnin verran puhelimessa ystävän kanssa. Istun sohvalla, kuuntelen musiikkia ja syön Fazerin parhaita, joista suurin osa on aika pahoja.

Pyydän anteeksi Kari Tapion ihailijoilta, mutta en ihan ymmärrä mittasuhteita, joihin iskelmälaulajan ihaileminen on noussut. Hän oli taatusti miellyttävä henkilö, vaikkakin hieman viinaan menevä. Varmaan myös alansa taitaja, en osaa kuitenkaan pitää hänen musiikkiaan niin suuressa arvossa kuin noin yleisesti nyt tunnutaan pidettävän. Onhan kieltämättä totuus, että yleensä myrskyn jälkeen on poutasää. Hän oli tavallinen, ei täydellinen, myönsi moneen kertaan virheensä, siksi hän oli varmaan meille suomalaisille mieleinen. Silti. Anteeksi.

Minusta ei taitaisi olla kriitikoksi. Hesarin edesmennyt ilkeä kriitikko Seppo Heikinheimo totesi tuttuni soitosta "T.M:n viulu soi kuin pärekori". Kriitikko kirjoitti myöhemmin elämästään otsikolla "Mätämunan muistelmat".

4 kommenttia:

Divine kirjoitti...

Ajattelepa millaisia ovat Fazerin huonoimmat!

Niina kirjoitti...

Hyvä että uskallat olla kriittinen. Olen samaa mieltä. MInulle ylipäätään suomalaiset iskelmälaulajat ovat vieraita. Oikein mukavaa joulua, vaikka joudutkin menemään töihin. Arvelen sinun selviytyvän siitä.

Merja kirjoitti...

Olen ollut sitä mieltä, että hurmoshenkinen joukkofanius on junttien hommaa, mutta minua on valistettu, että olen väärässä. Ehkä mainitsemassasi henkilössä viehättää se särö, joka hänen persoonassaan oli - perisuomalaisuuden lisäksi. Olen lähes vakuuttunut, että kun eräs toinen sinivalkoinen mutta kiillotetun julkikuvan omaava ääni sammuu, lehdissä on kohteliaat muistosanat - ja that´s it.

Heidi kirjoitti...

Torsti lehtinen on kirjoittanut "Ihminen tekee virheet, virheet tekevät ihmisen". Täydelliset ihmiset ovat epäkiinnostavia.