Minulla on hyvä mieli. Kävin ystävien luona, join glögimukillisen ja sain joululahjan. Vein heille viinipullon, joulukoristeen ja kukkia. Yhtenä vuonna vein kahvipaketin, lautasliinoja ja kynttilöitä ja sain kahvipaketin myöhemmin takaisin. "Otatko tällaisen kahvipaketin, kun juomme vain espressoa", oli muuten hieno kallis erikoiskaupan kahvipaketti. Kuten huomaat V. niin traumahan siitä tuli. Viiniä tuskin saan takaisin tai kukkia (ostin varmuudeksi leikkokukkia). Lupaan nyt, että en enää asiasta mainitse. Rajansa on kettuilullakin.
Tärkein syy hyvään mieleen on, että tytär tyttöystävänsä kanssa tulee jouluaattona syömään. Huomenna menen komean ja mukavan miehen kanssa päivälliselle. Kyseessä on kyllä sellainen työhön liittyvä juttu, ei mikään romanttinen ateria, mutta on oltava vähästä onnellinen.
Ostin itselleni kauniin metsäisen kukkakimpun, havujen keskelllä on hyasintti. Sain yhdeltä mieheltä kukkia (no se oli potilas) kuljetin kotiin pyörällä, saa nähdä tapoinko.
2 kommenttia:
En usko, ettetkö muka mainitse jatkossakin kahvilahjasta. Anna mennä vaan, hauska juttuhan se on. Kuulemma moka on lahja, vaikkei se ehkä ihan tätä yleensä tarkoita. Yritän kehittyä ihmisenä, pidän kirjaa lahjojen kiertokulusta. Enkä pidä, tuurilla mennään.
Tuo tämän päivän tekstisi viimeisen lauseen luin muuten ensin niin, että veit sen miespotilaan pyörällä kotiin ja epäilit tappaneesi. Karu peli.
Näinä päivinä on syytä korostaa, että en tappanut en kukkaa enkä potilasta.
Lähetä kommentti