Eilen olivat suuren valtiomiehen Harri Holkerin valtiolliset hautajaiset. Ne eivät herättäneet minussa erityisempiä tunteita, vaikka yleensä tuollainen tapahtuma kirjoittaa (tuo oli virhelyönti, mutta niin hieno, että en korjannut) kyyneleen silmäkulmaan. Puheissakin korostettiin miehen velvollisuudentuntoa. Hän oli etäinen, virheetön, siksi hän ei ollut tunnetasolla kiinnostava. Toki en ole häntä koskaan tavannut, puhun vain julkisesta kuvasta. Seitsemänkymmenluvulla hän edusti taantumuksellisuutta, joka oli edistyksen vastakohta ja tarkoitti samaa kuin oikeistolaisuus. Silloin oli poliittisia virkoja, joita saivat demarit (kokoomus vastusti poliittisia virkoja), nyt niitä saavat kokoomuslaiset, jotka eivät luonnollisestikaan niitä enää vastusta. Minä en ymmärrä mitään politiikasta.
Jenni esitti yleisesti runohaasteen.Olen julkaissut täällä viikonloppuisin runoja, tuleepahan itsekin luettua. Suosikkini on Szymborska. Tämä runo kokoelmasta
Sata Szymborskaa sopii haasteeseen erinomaisesti. Eikö kirjasta muuten voisi millään saada uutta painosta?
JOTKUT PITÄVÄT RUNOUDESTA
Jotkut-
eli eivät kaikki.
Ei enemmistö vaan jotkut.
Jos koulut jätetään pois, niissä on pakko,
ja runoilijat,
on heitä ehkä kaksi tuhannesta.
Pitävät-
myös lihaliemestä pidetään,
kohteliaisuuksista ja sinisestä väristä pidetään,
oman tien kulkemisesta pidetään,
koiran silittämisestä pidetään.
Runoudesta-
mutta mitä se oikein on?
Monta epävarmaa vastausta
on jo annettu tuohon kysymykseen.
Mutta minä en tiedä, en tiedä ja kuitenkin pidän
siitä kiinni kuin hukkuva pelastusrenkaasta.
5 kommenttia:
Hei!
Luin tänä kesänä ensimmäisen kerran Szymborskaa. Luin eri kokoelman kuin tuo minkä mainitset. Veikkaan, että tuo runo on eri tavalla käännetty kokoelmassa "Ihmisiä sillalla". Eikä välttämättä huonommin...
Harri Holkeri oli kyllä etäinen, mutta itse en sanoisi etteikö hän olisi ollut tunnetasolla kiinnostava. Kyllä ne silakansyöntikehotukset ja kahvinjuonnit ovat Holkerista puhuttaessa edelleen vahvasti mielessä, vaikka nyt jo lähinnä hymyilyttävät.
Löysin myös toisen suomennoksen, siinä runoudesta ei pidetä kiinni kuin hukkuva pelastusrenkaasta vaan vaatimattomammin pelastavasta kaiteesta. Pelastusrengas on teatraalisempi, pidän siitä enemmän.
Juu, varmaankin on pelastusrengas sähäkämmän tuntuinen. Olikohan se käännöksen ainoa ero? Vein kirjan "Ihmisiä sillalla" kirjastoon jo ajat sitten. Minulle jäi se kuva, että ne käännökset olivat oikein toimivia. En tosin tunne alkuperäisiä puolankielisiä runoja mitenkään. Ajattelin lähinnä, että siinä toisessa kirjassa voisi olla joitakin runoja, joita ei ole mukana kirjassa "Sata Szymborskaa".
Hei, haluaisin lähettää sinulle Szymborska-runokirjan nimeltään "Jotkut pitävät runoudesta".
Laitan sähköpostia asian tiimoilta.
...vielä: alkukielellä myös pidetään kiinni pelastavasta kaiteesta:
"Minä en tiedä enkä minä tiedä
ja siitä pidän kiinni
kuin pelastavasta kaiteesta."
Lähetä kommentti