Kyynikko tilittää

Valmistaudun hiljalleen päivän vaativaan ja sen täyttävään työtehtävään: olen menossa kampaajalle. Muita velvollisuuksia ei tänään ole. Perjantaina lähden mökille, kaikki muu on avoinna.

Kävelin eilen ystäväperheen kanssa Hämeenpuiston Fiestassa. Kadusta oli tehty elävä, kaikenikäisille oli tarjolla jotain. Kerrankin tapahtuma ei  perustunut oluenmyynnille.

Mielen osoittaminen on karnevalisoitunut.Lutkamarssille en osallistunut, enkä sitä nähnyt. Ajatukset marssin takana ovat hyviä.  Me pohdimme eilen sitä, että me vaadimme täällä oikeutta kävellä rauhassa vaikka alusvaatteissa. Samaan aikaan on maita, joissa naisen on peitettävä itsensä kokonaan, nainen ei saa ajaa autoa, eikä hänellä saa olla omaa pankkitiliä.

Loma tuo suuria ajatuksia näinkin pieniin aivoihin. Kirjoitin tappamisesta, nyt ajattelin kirjoittaa romanttisesta rakkaudesta. Olen pieni kyynikko. Haen syytä asiantilaan menneistä ihmissuhteistani. Vanhempani olivat hyvin nuoria kun synnyin, opiskelijoita. Minut lähetettiin vuoden ikäisenä mummoni (tai oikeastaan kotiapulaisen) hoitoon kauas maalle. Olin matkalla vuoden verran, vanhempani kävivät tuona aikana minua kerran katsomassa. Asiaa ei tuolloin pidetty mitenkään kummallisena, eivätkä vanhempani ole huonoja ihmisiä. Koin kaksi eroa varhain: eron vanhemmistani ja eron mummostani. Myöhemmin olen eronnut kahdesti, tosin samasta miehestä. Sittemmin olen pelännyt liian läheisiä ihmissuhteita ja jätetyksi tulemista. Minusta on tullut pieni kyynikko.

Oriveden opiston kirjoituskurssille sai lähettää ennakkotehtävän. Lähetin sinne pienen tarinan kahdesta jollain tavoin vajavaisesta ihmisestä ja heidän orastavasta ihmissuhteestaan. Jyrki Vaininonen tulkitsi tarinaa pelottavan selvänäköisesti. Hän oli sitä mieltä, että minun tulisi luopua kyynisyydestä ja alkaa naivisti uskoa rakkauteen ja sen parantavaan voimaan. Jälkeenpäin siis vollotin opiston mustaviinimarjapuskien keskellä. Sain kaiken lisäksi viikon aikana torjuvan tekstiviestin. Tai ainakin minä tulkitsin sen niin.

Miksi ottaa riskejä, kun kuitenkin tulee satutetuksi? Kyynisyys on tyylikästä, rakkauteen uskominen naivia ja lapsellista.