torstai 12. tammikuuta 2012

Mikä on kaikkein tärkeintä?

Flunssa jatkuu, olen käyttänyt julkista kulkuneuvoa, jota täällä nysseksi kutsutaa. En pyöräillyt. Flunssan vuoksi kaikki turha ääni leikkautuu lempeän pumpulimaiseksi.

S. ripusti kultaisiin koreisiin papereihin käärityt suklaakonvehtit korviinsa. Lupasin antaa euron, jos hän hoitaa koko päivän potilaita konvehtit korvissaan. S. ansaitsi euronsa.

Kun pitäisi kirjoitta artikkelia, tulee vastustamaton halu kirjoittaa novellia, jota muuten ei tietenkään saa aikaiseksi. Silloin kun pitäisi näpytellä kaunokirjallista tekstiä, huomaa, että pyykkikori pursuilee likaisia vaatteita. Kun pyykit olisi pestävä, kirjastosta lainatun kirjan palautuspäivä lähenee uhkaavasti. Kirja on siis  luettava turhia aikailematta. Televisiosta tulee kuitenkin Huippumalli haussa sarjan kolmaskymmenesviides tuotantokausi, joka on ihan yleissivistyksen vuoksi nähtävä ja ehtiihän sen kirjan, pyykit, novellin ja artikkelin myöhemminkin.  Tärkeintä on nähdä Huippumalli haussa.

FB: ssa kiertää taas naisten joukossa viesti, jolla tuetaan rintasyövän tutkimusta. Statukseen olisi kirjattava Menen_____ ______ kuukaudeksi. Tyhjiin kohtiin sijoitetaan oman syntymäpaikan kohdalle viestissä merkitty paikkakunta ja oma syntymäpäivä. Millä h-tin tavalla tämä edistää syöpätutkimusta. Miehille ei saa asiasta kertoa, pitää olla salaperäinen. Minä petän sukupuoleni lavertelemalla tempauksesta.

Hesarissa oli jo etukäteen juttu Merete Mazzarellan uudesta romaanista. Teos perustuu kirjailijan omiin kokemuksiin, Mazzarella on rakastunut intohimoisesti 64-vuotiaana ja eronnut aviomiehestään, joka on jo yli 80-vuotias. Jos joku mies kirjoittaisi samasta aiheesta, se saattaisi herättää minussa ärtymystä (en tosin vielä ole lukenut kirjaa). Ymmärtääkseni entinen aviomies on edelleen osa kirjailijan elämää. Olen aina ollut Mazzarellan ihailija, nauttinut hänen esseemäisistä teoksistaan, joista voisin mainita kirjan Silloin koskaan et ole yksin,joka käsittelee kaunokirjallisuuden lukemista. Kävin jo kirjakaupassa kysymässä hänen uutuuttaan, joka tulee kuulemma kuitenkin vasta huomenna. Harvoin puhutaan yli kuusikymppisen naisen rakkauselämästä. Poikkeuksena taitaa olla vain Aila Meriluoto. Kirjoitusryhmässäni on ikäiseni nainen, joka sanoi, ettei hän enää pystyisi rakkaudesta kirjoittamaan. Haluan uskoa rakkauteen. Vaikka olen yli viidenkymmenen. Toisaalta se on niin vaivalloista. Kaikenlaisia tunteita ja kompromisseja.

3 kommenttia:

Oma tila ja ajatuksia kirjoitti...

Finlandiatalon kokoinen helpotuksen huokaus....!!! En ole ainoa "aikuinen", joka on koukussa Huippumalliin. Brace the Lord, amen :)

Heidi kirjoitti...

Täytyy myöntää, että sitä silloin tällöin katson.

Tiina kirjoitti...

Saan aina näppyjä tuosta nyssestä, kun se on niin tyhmä vitsi. Ei kai kukaan oikea tamperelainen bussia siksi kutsu. ;) (Hymiö perään, ettei tämä nyt kuulosta niin ryppyotsaiselta!)

Olen ihan samaa mieltä noista Facebookin rintasyöpäpelleilyistä. Sen lisäksi, että miehet ovat pihalla, niin myös puolet naisista on pihalla (eikä niitä ehkä edes kiinnosta) eikä se kyllä edistä mitään rintasyöpätietoutta millään tavalla.