Raportti

Meille ehdotettiin projektirahan anomista erääseen tärkeään projektiin. Tein pari iltaa anomusta ja aloin toiveikkaana odotella rahavirtoja, joilla palkkaisimme projektiimme sihteerin. Saimme viidesosan summasta, jota olimme anoneet.On oltava vähään tyytyväinen, olisimmehan voineet jäädä kokonaan ilman. Summan vähäisyyttä perusteltiin suurella hakemustulvalla. Minusta olisi järkevää antaa kolmelle riittävästi rahaa,sen sijaan, että sitä syydetään kolmelletoista liian niukasti. Minusta nimenomaan meidän projektimme olisi ollut tuon rahan arvoinen.

Seuraavaksi oli osallistuttava työpäivän pituiseen projektikoulutukseen, jossa opetetiin, miten tehdä projektisuunnitelma. Näpläsin älypuhelintani ja luonnostelin mestarinovellin aihetta, sellaista, jolla voittaisin kirjoituskilpailuja. Voittajanovellin tulee olla synkeä, siinä on oltava omaperäisiä sanoja ja ladonseinää pitää kuvailla kahden sivun verran. Koulutuksessa mainittiin, että samalla kun laatii projektisuunnitelmaa, kannatta kirjoittaa myös  loppuraporttia. Neuvo kuulosti minusta varsin älyttömältä. Teimme ryhmätöitä, piirsimme kaavioita ja saimme pullakahvit.

 Käytin kokonaisen työpäivän projektisuunnitelman laatimiseen. Loppuraporttia en kirjoittanut, emmehän ole vielä edes aloittaneet. Kaavakkeessa oli muuten ruksin paikka myös väliraportille. Kai sellaisestakin sitten koulutuksessa puhuttiin. En ole turhautunut, en. Mielelläänhän sitä joutoaikoinaan raportteja laatii. Ja onhan kirjoitusohjelmassa se tärkein: copy-paste.