sunnuntai 2. tammikuuta 2011
Minä kirjoitan
Lääkäri on melko avuton joutuessaan toiminaan ammatissaan ilman minkäänlaisia välineitä. Eräs ihotautilääkäri kertoi aikoinaan joutumisestaan talvikelillä autonnettomuuspaikalle. Hän säntäili edestakaisin osaamatta tehdä mitään. Yhdelläkään onnettomuuteen joutuneella ei ollut ihottumaa. Sitten mies havaitsi vielä yhden auton, joka oli ojassa.
Se oli hänen oma autonsa, joka oli valunut liukasta rinnettä alas sillä aikaa kun hän oli suorittanut hyödytöntä puuhaansa.
Viikonlopun runo Claes Anderssonilta
Kirjoitan runon
Kirjoitan että hengitän että sinä hengität
Kirjoitan että tänä iltana sataa
Kirjoitan että naapurin kissa istuu keittiönportailla
ja nuolee kuonoaan
Missä kaikki myyrämme majailevat?
Kirjoitan että kolmivuotias Siiri katsoo kissaa
ja nuolee huuliaan
Kirjoitan että mannerlaatat tunkeutuvat toisiinsa
3.7 cm:n syvyydeltä
Kirjoitan että suuri käsi
Kirjoitan että haluan jäädä että
kaipaan pois
Kirjoitan kaikista enkä erityisesti kenestäkään
Kirjoitan meistä jotka ovat rakastaneet sinua jotka
rakastavat sinua aina
Kirjoitan runon
Kirjoitan että hengitän että sinä hengität
Jostain syystä runo liikuttaa minua kyyneliin. Luen siitä isovanhemman rakkauden ja kuoleman läheisyyden.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti