lauantai 8. tammikuuta 2011

Sairaalasarjaelämää

Ajatuksenani on ollut jo jonkin aikaa kirjoittaa television sairaala-ja lääkärisarjoista kolumni. En katso lääkärisarjoja, yritän välttää niitä, ne joko tuovat liikaa mieleen työn tai ovat niin vääristeltyjä, ettei niitä voi siitä syystä katsoa. Nyt suunnittelin urakkaa, jossa katsoisin yhden osan kaikkia asiaa koskevia sarjoja. Maanantaina on peruskanavilla nähtävissä Mercy Peakin lääkäriasema, Lentävät lääkärit, Tohtori Kleistin perhe (onkohan tohtori lääkäri, toivottavasti ei), Tuho-osasto (jonkinlaista pilaa teho-osastosta?), Ensiapuosasto ja Sairaalan syke. En tiedä kannattaako moinen vaiva nähdä.

Teho-osasto on sairaalasarjojen aatelia. Sitä olen joskus katsonut. Ensinnäkään sarja ei tapahdu teho-osastolla vaan ensiavussa. Teho-osatosta olisikin vaikeampaa tehdä draamaa, potilaat makaavat piuhoissa ja hengityskoneissa eivätkä kykene näin puhumaan. Lääkärit säätelevät koneiden säätöjä ja laittavat noita piuhoja ja antavat määräyksiä lääkeinfuusioista. Kaksi kertaa päivässä potilaat kierretään yhdessä ja heitä hoitanut lääkäri haukutaan (näin tapahtui ainakin teho-osastolla, jossa muutaman kuukauden erikoistumisaikana työskentelin). Sairaalasarjoissa ei myöskään puututa sairaalapäivystämisen olennaisimpiin kuuluvaan ongelmaan, mistä potilaalle saataisiin järjestymään vuodepaikka. Samaan aikaan kun sairaalapäivystyksissä painiskellaan tämän paikkaongelman kanssa, päättäjät vähentävät noita paikkoja. Olenkin välillä miettinyt, että minulla on ylimääräinen sänky, kyllä siihen yksi mummo mahtuisi sairastamaan jos hinnasta sovitaan.

4 kommenttia:

Divine kirjoitti...

Oma lukunsahan olisi Lars von Trierin häiriintynyt sairaalasarjaluomus Valtakunta (Riget). Harmi, ettei sitä esitetä nyt tv:ssä.

Liiolii kirjoitti...

Tuho-osasto on ihan hauska, pieninä annoksina ainakin. :)

Anonyymi kirjoitti...

Jos, ja kun tulen joskus sairaaksi, haluaisin ehdottomasti, että joudun sinun hoitoosi, olet niin mukavantuntuinen ja ehdottomasti vitsikkäin (lue:elämää ymmärtävä ja empaattinen) lääkäri, josta olen kuunaan kuullut. Voimia sinulle byrokraattisessa työssäsi, minä olen päässyt jo 7 vuotta sitten ah` niin ihanasta pankkityöstäni, se se vasta oli tosi " luovaa työtä"

Mukavaa tätä vuotta, toivottavasti voimme lukea blogiasi edelleenkin, niin ja terveisiä kissallesi !
Kymenlaaksosta Toini

Heidi kirjoitti...

Kiitos Toini. Empaattisuus on välillä vähän siinä ja siinä.