torstai 6. tammikuuta 2011

Somewhere



Kävin katsomassa Sofia Coppolan elokuvan Somewhere. Hänen elokuvansa Lost in translation on ollut yksi suosikeistani. Tässä uudemmassa filmissä oli jotain samaa, yksinäistä turhautunutta haahuilua hotellissa, mutta tästä puuttui se lämpö ja huumori, jota oli suosikkielokuvassani. Tämä oli täydellinen vieraantumisen ja yksinäisyyden kuvaus, päähenkilön tyttärestä huolimatta. Minua välillä tuskastutti päähenkilön (näyttelijä) toimeton istuskelu. Olisi vaikka lukenut jotakin. Merete Mazzarella on kirjoittanut kirjan lukemisesta: "Silloin koskaan et ole yksin". Olisi tehnyt mieli sanoa elokuvan miehelle "Mene vaikka kirjastoon äläkä siinä sohvalla möllötä". Jossain Woody Allenin elokuvassa Woody hyppää sisälle elokuvaan. Jos olisin voinut tehdä saman, olisin laittanut miehen lukemaan, kuuntelemaan musiikkia, käskenyt kävelylle, punaisen ristin ystävätoimintaan ja vaikka työväenopistoon kaappikellontekokurssille.

3 kommenttia:

Zepa kirjoitti...

Viittaamasi Allenin leffa on Kairon Purppuraruusu, joka on vuosikausia suursuosikkini :-) Woody ei itse esiinny koko leffassa, Mia Farrow sen sijaan pääsee ihailemansa hunksin kyytiin valkokankaan kautta.

(uh, sanavahvistuksena 'persu'. Onko jotain mitä haluaisit tunnustaa?)

Anonyymi kirjoitti...

Olisin voinut vannoa, että elokuvassa se filmihahmo hyppäsi ULOS elokuvasta. Muistan tarkkaan kohtauksen, jossa muut elokuvan henkilöt odottivat kiukkuisina, milloin mies palaa ja he voivat jatkaa juonta. Ja loppuvaiheessa tuli tietoja eri puolilta maata, että hahmot eeri elokuvatattereissa olivat ruvenneet myös hyppimään ulos. Muistanko ihan väärin???

Heidi kirjoitti...

On tainnut minulla mennä elokuvat sekaisin. Woodyn elokuvissa puhutaan aina elokuvista. "Kerta vielä Sam"-elokuvaan ilmaantuu aina Humphrey Bogart. Jossain filmissä Woody katsoo Marx-veljesten elokuvaa, jossain jonotetaan elokuviin ja pari jonottajaa Woodyn mielestä analysoi jotain kirjaa väärin ja paikalle tulee itse kirjailija, jolta asia voidaan tarkistaa.