Primavera

Joudun työssäni kaiken muun touhuamisen lisäksi esittämään referaatteja alani tieteellisistä artikkeleista. Meillä referaateista on valmisteltava oikein Power Point esitys. Minulle on siunaantunut tälle keväälle kolme tuollaista esitystä. Kun esitystä pidetään koko klinikalle niin saattaa luottaa siihen, ettei kukaan muu ymmärrä pätkääkään koko esityksestä. He saapuvat paikalle saadakseen pullaa ja kahvia, joita näissä tilaisuuksissa tarjotaan. Suppean alani meetingissä on olemassa riski, että joku muukin on perehtynyt aiheeseen. Sitäpaitsi näissä kokouksissa ei ole kahvitarjontaa. Esiteltävien artikkeleiden valitseminen on homman vaikein osuus. Minulla on ylihuomenna tuollainen esitys. Ennen matkaa perkasin itselleni kaksi artikkelia, jotka sitten luin huolimattomasti, ne ovat erään sairauden eurooppalaisia hoitosuosituksia. Näitä suosituksia tukevat tutkimukset, joiden potilasmäärät ovat tasoa viisi, eli tyystin kelvottomat tutkimukset. Lisäksi hoitosuosituksessa käsitellään laajasti lääkeainetta, jota ei ole Suomessa saatavilla. Nyt alkaa olla myöhäistä perääntyä. Kuten eräs ystäväni sanoo: näillä mennään.

Sain kutsun puhumaan johonkin laboratorioväen kokoukseen. En vielä vastannut. Tilaisuus on vasta lokakuussa, joten tuntuisi helpolta suostua, mutta se lokakuu on jo ovella.

Ihminen hankkii lapsia kuvitelleen, että niiden kanssa on aina hauskaa. Tyttären kanssa vietetään laatuaikaa meikkivinkkejä vaihtaen ja poika läpsyttää olkapäätä ja kantaa painavat kauppakassit. Ei se niin mene. Sanon tämän kokemuksesta.