Huomasin juuri, että viikonlopun runo on suorittamatta. Liittyen Japanin tapahtumiin aihe on synkeä, runoilijan nimi on Bruno K. Öijer. Jotain oudon lohduttavaakin runossa on.
KUOLLUT
kuollut
ei muista mitään elämästään
ei miksi hän
loikkasi tieltä
ei miten lumihiutale laskeutui
hänen ojentuneelle kädelleen
ja kaikki katosi
kaupunki katosi
kaasulyhdyt puhallettiin lopullisesti sammuksiin
puiston suihkukaivo
pysähtyi kesken suihkun
kahvilat
pyyhkäistiin pois kuin aalto
ohjasten läimäys
ja ajurinrattaat
haihtuivat ja katosivat
kadut katosivat
ihmisvilinä katosi
kaikki katosi
veti kyntensä sisään ja katosi
2 kommenttia:
Rauhallinen lähtö. Runoa on vaikea ajoittaa. Ohjasten läimäys ja ajurinrattaat?
Runo sinänsä aika tuore, vuodelta 1995 kokoelmasta Kadotettu sana. Suomeksi se on julkaistu valituissa runoissa, kääntänyt Markku Into. Öijer tuntuu olevan romantikko, kirjan kannen kuvassa hänellä on päässään leveälierinen hattu. Ajurinrattaat taitavat sopia hänelle paremminkuin Toyota.
Lähetä kommentti