torstai 3. maaliskuuta 2011

Taistelu paikasta

Heräsin yöllä aivasteluun, jolle ei tahtonut tulla loppua. Paatuneena koululääketieteen edustajana aloin lääkitä itseäni. Suihkutin nenääni Nasolinia, otin Duactia sekä jonkun särkytabletin, jonka merkistä en ole ihan varma, ruskea pieni pilleri. Otin nenäliinapaketin viereeni petiin, katsoin kännykän kelloa, joka näytti kahta. Asetuin odottelemaan lääkecoktailin vaikutusta. Siiinä odotellessani vilkaisin blogiani ja ilokseni havaitsin saaneeni uuden lukijan. Ei tuntunut enää yhtä pahalta.

Töistä en viitsinyt jäädä pois, sillä se aiheuttaa kamalasti harmia ja sotkua. Eräs potilas oli pyytänyt hoitajalta käsidesiä, "kun tuo lääkäri oli niin flunssainen". Kaikista sisääni mättämistäni rohdoista huolimatta nenä ja silmät valuvat niin ettei eteensä näe.

Työhuoneeni ikkunasta näkyy hiihtolatu. Sieltä korkeuksista vilkaisen välillä ladulla kiitäviä reippaan näköisiä hiihtäjiä. Eräs kollega alkoi tänään vaahdota jostain naisten hiihtoviestistä. Penkkiurheilu-urani päättyi johonkin lapsuuteen, jolloin isän kanssa riitelin, kumpaa televisiokanavaa katsotaan. Isä sanoi: nämä kisat ovat vain kerran neljässä vuodessa, Naapurilähiö tulee joka viikko. Minun harrastukseni jäi puusuksien kaudelle, mieleeni jäi nimiä kuten Helena Takalo tai Eero Mäntyranta. Mistä tällainen Matti Heikkinen oikein putkahti?

Päätin kauan sitten, ettei kiinnosta. Kollegan houkuttelemana seisahdin hetkeksi katsomaan naisten viestiä. Jännitys tarttui, kiinnostus kuitenkin loppui siihen kun Ruotsi näytti menevän menojaan.

Käymme kissan kanssa päivittäistä taistoa paikasta sohvalla. Kissa makaa sohvalla, kyttään tilannetta. Kissa menee ruokakupille, heittäydyn sohvalle. Kissa hyppää sohvan selkänojalle väijymään, kun käyn vessassa on kissa varannut paikkani. Näin jatkamme kunnes menen nukkumaan.

Viikonloppuna tulee vieraita Kuopiosta, ohjelmassa on teatteria ja ateriointia Tillikassa. Äsken vanha hyvä ystäväni soitti ja kysyi voisiko tulla kylään lauantaina. Välillä tuntuu, että ei näe ketään ja sitten olisi yhtäaikaa kaikkea kivaa.

Ei kommentteja: