Kisu kiertää olohuoneen: raapii ensin yhtä nojatuolia (huoneen eteisen puoleinen nurkka), siirtyy sitten nojatuolille joka seisoo huoneen pitkällä seinustalla ja repii kankaan vihreitä kuituja, tassuttelee lopuksi sohvan luo ja teroittaa kyntensä harmaaseen kankaaseen. Näiden ponnistusten jälkeen se kellistyy sohvalle, pää lepää sohvatyynyllä: Kerttu nukkuu. Huonekaluista roikkuu surullisia langanpätkiä.
Pidän torstaina luennon koulutuspäivillä. Säikähdin kun luin, että suuri osa kuulijoista on bioanalyytikkoja. Sittemmin minulle selvisi, että kyse on laboratorionhoitajista. Enää ei pelota ihan yhtä paljon. Pitänee kuitenkin jatkaa esitelmän valmistelua.
3 kommenttia:
Omalla kissallani on samanlaiset emmeet. Sohvakalusto on nahkaa, mutta yksinäinen nojatuoli keskellä olohuonetta arkisin seisoo vuorattuna kahdella torkkuhuovalla. Aikas tyylikästä. Yöllä havahdun kynsimisen ääniin, ja aamulla totean uusimmat tuhot. Kissani istuu ruokakupin ääressä odottaen palvelijattarensa ruokatarjoilua.
Luin nopeasti tuosta, että kyse on labradorinnoutajista. :D Ei jännittäisi varmaan senkään vertaa.
Olisi kiva puhua labradorinnoutajille!
Lähetä kommentti