Henkinen valmistautuminen

Minulla on yhteensä kahdeksan työpäivää käytettävissä artikkelin kirjoittamista varten. Artikkeli tulee käsittelemään erään taudin uusia luokittelukriteereitä. Aihe on siis erittäin innostava. Tänään on ensimmäinen kirjoituspäivä. Kutsun tätä päivää nimellä henkinen valmistautuminen.

Heräsin ajoissa olisihan edessäni vaativa tieteellinen tehtävä. Tein tiibetiäiset riitit. Ne nuorentavat: muut ihmiset vanhenevat vaan minä nuorrun, pian minulta aletaan kysyä Alkossa papereita. Join aamukahvin ja selailin päivän sanomalehtiä.

Kiirehdin kampaajalle kello yhdeksäksi. Hiukseni laitettiin siivompaan malliin. Kampaaja kertoi tulevan kesän matkasuunnitelmasta Lego Landiaan sekä lomalla tehdystä bussimatkasta Pohjanmaalle sukuloimaan. Yritin selailla sisustuslehtiä.

Söin kauppahallisssa savuporokeittoa. Tuntematon mies kehui heijastintani. Kävin kahvilassa, join kahvin ja söin korvapuustin. Pengoin kirjoja Lukulaarissa, en ostanut mitään. Runokauppa Kattilassa tilasin runokirjan. Myymälää pitävä mies kehoitti tulemaan huomiseen runoiltaan. Sanoin harkitsevani asiaa.

Kävin kotona ja ruokin kissan. Kissa kulki perässäni ja naukui. Televisiosta tuli sunnuntaina ohjelma, jossa kerrottiin naisista, jotka asustavat kissojen kanssa, en uskaltanut katsoa.

Lähdin kirjastoon ja palautin kirjoja. Kirjastovirkailija kehui heijastintani. Lainasin muutaman runokirjan ja levyjä, join kahvit kirjaston kahvilassa.

Suunnittelin tänään jumppaan menoa, mutta en voi mennä sillä hiukseni ovat niin hienosti ja tuhoaisin näin kampaajani työn.

Huomenna lähden työpaikalle kirjoittamaan. Tänään on enää turha aloittaa. Jos joku on huolissaan ja arvelee, että tuhlaan yhteiskunnan varoja niin ilmoitan, että en saanut EVO- rahoja hakemukseen liittyvän muotoseikan vuoksi. Ilman yhteikunnan tukea siis valmistun henkisesti vaativaan tieteelliseen ponnistukseeni.