Olen taas kirjoittanut tällaisen pienen jutun. Niistä tulee kokoajan surullisempia. En voi mitään. Kumpikaan päähenkilö ei toimi ihan oikein. No en tiedä onko tämä mitenkään kiinnostava
Sulkapallovuoro
Siitä on nyt neljä vuotta. Salla asetteli juuri pesuainepulloja viivasuoraan järjestykseen, kohta avautuisivat siivousmessut. Hän katseli ihaillen tuoterivejä, hän oli järjestellyt ne värin mukaan: vasemmalle kylmät värit kuten sininen ja oikealle taas lämpimät värit päätyen punaiseen. Pomo tuli paikalle ja komensi muuttamaan kaunista asetelmaa lattianpuhdistusaineet vierekkäin, ikkunanpesuaineet yhdeksi ryhmäksi ja niin edelleen. Kaunis värien harmonia rikkoutuisi.
Salla seisoi katselemassa turhan työnsä tulosta, kun mies kosketti hänen olkapäätään. Mies tarttui hänen käteensä ja hipaisi oikeaa kämmenselkää huulillaan. Hän esittäytyi Pertiksi ja tarjosi apuaan. Yhdessä he siirtelivät putelit pomon vaatimaan järjestykseen. Pertti halusi tarjota kahvit. He kävelivät messukeskuksen nuhruiseen kahvilaan. Pertti ohjasi Sallaa selästä kuin omaansa. Pöydässä hän katsoi laskiaispullan ja kahvin yli ja kehui kauniiksi. Salla oli 36-vuotias, eikä kukaan ollut koskaan sanonut häntä kauniiksi. Joku oli sanonut silmiä näteiksi, mutta kukaan ei ollut kehunut kokonaisuutta. Salla kellui omassa kauneudessani. He puhuivat ensin säästä ja työstä. Salla kertoi itsestään, kuinka oli pari vuotta elänyt yksin. Sitä ennen Salla oli asunut avoliitossa Laurin kanssa, joka oli lähtenyt toisen matkaan. Salla valehteli viihtyvänsä erinomaisesti yksin. Pertti eli kylmässä avioliitossa, hänellä oli kaksi lasta, molemmat koululaisia. Hän taas valehteli, että suunnitteli lähtevänsä avioliitostaan, kun lapset lopettaisivat koulunsa. Hän uskoi itse valheeseensa, siksi Sallankin oli helppo uskoa siihen. Pertti pyysi Sallan käyntikorttia, Salla ojensi sen hänelle; Salla tunsi olevansa kohtalokas kaunotar.
Viikkoa myöhemmin Pertti soitti. Hän kysyi keittäisinkö Salla hänelle kahvit jos hän tulisi käymään. Sanna kieltäytyi. Viikon päästä Pertti soitti uudelleen, kertoi, ettei saanut nukutuksi koska ajatteli Sallaa. Salla suli tuon unettomuuden edessä ja he sopivat, että Pertti tulisi seuraavana päivänä.
Salla siivosi, leipoi, puunasi itsensä, puki päälleen parhaat alusvaatteensa. Hän osti varmuudeksi punaviinipullonkin. Pertti tuli komeana urheiluvaatteissaan. Raikkaan viileän syysilman lisäksi huoneeseen tuli jotain touhukasta ja eläväistä. Hänellä oli kainalossaan sulkapallomaila ja kädessään musta urheilukassi. He halasivat toisiaan eteisessä. Kaikki tuntui helpolta ja oikealta. Pertin piti kuitenkin melko pian lähteä kotiin, hän lauleskeli suihkussa. Pertillä oli hyvä lauluääni.
Siitä päivästä Pertti saapui joka keskiviikko sulkapallomailoineen ja urheilukasseineen. Toi mukanaan elämän. Hän lauloi suihkussa ja käytti omaa pyyhettään vaikka Salla tarjosi paksua froteista. Pertti peseytyi omalla suihkuvaahdollaan. Kylpyhuone tuoksui pari päivää Pertiltä.
Salla keskusteli Pertin kanssa suhteen tulevaisuudesta silloin tällöin, oikeastaan Salla keskusteli yksin, Pertti ei vastannut. Lopulta Salla aina huusi ja Pertti karkasi kotiinsa. Aina hän kuitenkin palasi ja toi kimpun ruusuja.
Kun Salla täytti 38 vuotta, hän lopetti pillerien syömisen. Niistä tuli päänsärkyä. Salla ei maininnut asiasta mitään. Vuotta myöhemmin häntä alkoi kahvin haju kuvottaa.
Eräänä keskiviikkona, kun Pertti hoilasi suihkussa, Salla laittoi Pertin urheilukassiin pikkuhousunsa, housut olivat mustaa pitsiä. Hän asetteli pitsisen vaatekappaleen sulkapallotossujen ja juomapullon päälle. Seuraavana keskiviikkona Pertti ei enää tullut. Kun Pertistä ei enää kuulunut mitään, niin Salla soitti ja kertoi raskaudestaan. Pertti kiroili ja huusi hänelle puhelimessa. Sanoi, että Salla oli tuhonnut hänen elämänsä. Ei enää kehunut kauniiksi.
Pertti vaati isyystutkimuksen, nyt hän maksaa kuukausittain elatusapua. Salla katsoi Annan ansainneen nuo rahat; isää hänellä ei ole.
Pertin vaimo heitti kalliin hiilikuituisen sulkapallomailan roskikseen ja osti molemmille kävelysauvat. Kesällä Pertti ja vaimo menevät yhdessä avioliittoleirille.
5 kommenttia:
Minusta tämä oli hyvä. Ei yhtään kamalan surullinen. Hyvä Salla! Samaistuttava tyyppi. Hyvä Heidi.
Onko Sallalla perusruskeat suorat hiukset, melkein harteille?
En ihan tarkkaan osaa kertoa Sallan hiuksista. Salla on sellainen aika huomaamaton tyyppi.
Minä tykkäsin tästä.
Kiva. Minulla on tällaisia parikymmentä.
Lähetä kommentti