torstai 21. heinäkuuta 2011

Paljastuksia

FB-ystäväni R totesi, että FB on tarpeen siksi, että tajuaa, ettei muillekaan tapahdu mitään. Elämä koostuu liikunnasta, lapsista, työstä, satunnaisista kulttuuririennoista ja siivoamisesta. On mahdollista, että ystäväni ovat tavallista tylsempää joukkoa. Kenenkään parisuhdestatus ei muutu.

Lähetin toukokuun puolivälissä kahdelle kustantajalle niitä lyhyitä "novellejani". Nyt joka päivä odotan sitä lyhyttä hylkäyskirjettä. Jonain päivänä se lojuu kynnykselläni. Tiedän, että se tulee, mutta siitä huolimatta olen varmasti pettynyt. Toimin niin, että valitsin suurimmat ja taatusti mahdottomimmat kustantajat, jotta en ala elätellä turhia toiveita. Päätin, etten kerro tätä teille, tässä sitä nyt ollaan.

Katsoin televisiosta dokumentin, jossa mies yritti haastatella naisia, joiden kanssa oli seurustellut. En jaksanut katsoa dokumenttia loppuun. Mies kyseli exiltään, mitä he miehestä muistivat ja melkein kaikki totesivat, että mies oli kusipää. Eräs tyttöystävä muisteli, kuinka mies oli esitellyt hänet juhlissa siskokseen ja alkanut iskeä toista seurueen jäsentä.
 
Luokkakaverini J piti yhdessä ystävänsä kanssa esitelmän teoksesta Rabelais, François: Suuren Gargantuan hirmuinen elämä. J istui luokan edessä opettajan pöydän takana ja heitti villapaidan pois päältään. Ihastuin J.n hartioihin. Soitin J.lle jollain tekosyyllä. Soitto vaati minulta melkoista rohkeutta, J:n äiti vastasi, J ei ollut kotona. Kun vanhempani olivat matkoilla, oli J meillä, hänen autostaan valunut öljy koristi pitkään rivitaloasuntomme pihaa.

J muutti toiselle paikkakunnalle ja meni armeijaan, minä aloitin opiskelut ja ihastuin K:n, jonka toinen silmä oli sininen ja toinen ruskea. Vuosikymmeniä myöhemmin J soitti minulle töihin. Tapasimme muutaman kerran, J oli keski-iän kriisissä ja  hankkinut moottoripyrän. Olin hänen kyydissään henkeni kaupalla. Lopulta J rakastui turkkilaiseen naiseen ja meni hänen kanssaan naimisiin. P, joka on J:n vanha ystävä sanoi viimeksi nähdessämme, ettei naisessa ole mitään viehättävää. Avioliitto on kestänyt jo vuosia, enkä ole nähnyt J:tä kymmeneen vuoteen, silti olin tyytyväinen, ettei tuo nainen kenties ollutkaan kaunis ja mielenkiintoinen ihminen.

2 kommenttia:

Minerva kirjoitti...

Katsoin saman dokumentin. Kiikuin koko ajan kahden vaiheilla siitä, että onko tämä nyt puhdasta tirkistelynhalun täyttävää sosiaalipornoa, vai todella hulvatonta. Loppuvaiheessa mies mm söi 7-8 viagraa ja joi itsensä humalaan. Lopussa hän myös löysi itselleen uuden tyttöystävän, joka oli ehkä vähän liian sievää suomalaisen kyynikon makuun.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Väsähdin jo ennen noita vaiheita.