lauantai 1. maaliskuuta 2008

Warre

Wartburg oli Saksan demokraattisessa tasavallassa VEB IFA-Kombinat PKW Karl-Marx-Stadtin VEB Automobilwerk Eisenach-tehtaan toimesta valmistettu automerkki. Auton erkoisuutena oli kaksitahtimoottori. Bensa-asemalla auton tankkiin piti kaataa öljyä ja sitten päälle bensaa. Toisinaan autosta kuului hämmästyttävän kova pamaus. Silloin piti olla kuin ei kuulisikaan. Warremme oli luksusmaista farmarimallia. Sellaisen saadakseen joutui todennäköisesti DDR:ssä odottamaan pitkään. Auto oli aina rikki, mutta ei hätää, sitä pystyi itse korjaamaan. Matkalla Helsinki- Kuopio jouduttiin autoa yleensä fiksaamaan vähintään pariin otteeseen. Mieheni avasi konepellin ja puhdisteli tulppia ja taas mentiin. Takapenkillä ei ollut turvavöitä, penkit sai käännettyä, joten kuljetuskapasiteetti oli suuri. Mökkireissulla kovalla pakkasella meidän Warre lähti aamulla käyntiin, kavereiden Mersut ja Audit hyytyivät. Warre oli helppo bongata muiden ajoneuvojen joukosta, sen teki kirkas punainen väri, traktorimainen käyntiääni ja savupilvi.

Warrella ajo muistutti traktorilla ajoa, en ole tosin koskaan ajanut traktorilla, todennäköisesti niiden ajomukavuus on nykyään eri luokkaa kuin Warrella. Huippunopeus oli noin 80 km/t, sitä kovemmassa vauhdissa auto tärisi kuin kuumehorkassa. Vanhemmiten vaihteet kävivät ongelmallisiksi, niitä piti vaihtaa kaksin käsin, se oli hankalaa kun samalla piti irrottaa kädet ohjauspyörästä. Lopulta toimi vain pakki. Ystävät ehdottivat, että kääntäisimme vain penkit toisin päin. Lopulta myin Warren minua tyttöjen saunaillasta kotiin kuljettaneelle taksikuskille 200 markalla. Kuten tarkkaavainen lukija huomaa ei kuva ole meidän hienosta farmarimallistamme vaan tavallisesta junttimallista.

1 kommentti:

Tuikku kirjoitti...

Olipa hauskaa lukea Warresta, varsinkin kun siinä toimi enää pakki. Kirjoitat muutenkin niin mahdottoman hauskasti, aion lukea blogiasi uudelleen. Piristit ankeata päivääni todella, nauroin ääneen. KIITOS! Tuikku