Kyläreissu nro 1: Tämä sujui vielä hyvin.
Kyläreissu nro 2: Kyläily peruttiin sairaustapauksen vuoksi. Puin päälleni kolme kerrosta vaatteita ja kävin kävelyllä.
Kyläreissu nro 3: Piti mennä syömään ystäväpariskunnan luo. R sairastui, joten matka Kangasalle peruuntui. Puin päälleni kolme vaatekerrosta ja lähdin viemään koronatestiä kyläpaikkaan nro 2. Sain myöhemmin viestin, että testin tulos oli negatiivinen.
Teen harvoin nettiostoksia, mutta nyt tilasin merinovillaisen kerraston ja kitkakengät. Satsaan kävelyyn juhlimisen sijaan. Tänään aion mennä kauppaan täydentämään tyhjää koronatestivarastoani.
Olen maannut sohvalla ja lukenut Ilja Leonard Pfeijfferin lähes kuusisataasivuista romaania Grand Hotel Europa ja käteni ovat maitohapoilla. Romaanin mainitaan olevan älykäs ja vetävä romaani vanhasta maailmasta. Minusta on aina epäilyttävää, kun romaania sanotaan älykkääksi. Onko se silloin minulle sopiva?
Hesarissa kirjan sanotaan olevan sekoitus kömpelöä juonta, autofiktiota ja esseetä. Se esseeosuus on siinä parasta. Olen nyt romaanin puolessa välissä ja onhan se antanut paljon ajateltavaa turismiin ja Eurooppaan liittyen.
Romaanin naiset ovat kauniita, hyvin pukeutuneita (monesti vaatteiden merkit mainitaan) objekteja, jolleivat ole tyhmiä, tyylittömiä, vanhoja tai lihavia. Nuoret naiset riisuvat vaatteet yltään heti kirjailijan tavatessaan (romaanin päähenkilö on kirjailija ja hänellä on sama nimi kuin romaanin kirjoittajalla).
Sairastun tylsyyteen.
