Pyhäjärven rannan kävelytie ei kuulu aurauksen piiriin. Eteläpuiston ja Pyynikin tienoilla rantaa pitkin kulkee pelkkä lenkkeilijöiden kenkien lumeen painama polku.
Kun joku kävelee vastaan, on minulla tapana arvailla, kuuluuko hän väistäjiin vai päälle kävelijöihin vai johonkin siltä väliltä.
Jotkut hyppäävät lumihankeen jo parikymmentä metriä ennen kohtaamista, joskus molemmat väistävät ja mukava polku jää tyhjäksi, jotkut eivät huomioi vastaantulijaa lainkaan, kävelisivät todennäköisesti päältä jos vastaantulijan rohkeus ei pettäisi kesken ihmiskokeen.
Asunnossani on taas kylmä ja nyt kokeilen uutta strategiaa: Olen tehnyt mittauspyynnön kaupungin asumisterveysosastolle. Koska olen näitä ongelmia julkisesti puinut, en saa asuntoani koskaan myydyksikään. Puen aamuisin kolmet villasukat, ja villa eristää ihanasti jalkapohjat kylmistä lattioista. Kädet ovat hankalammat lämmittää niin, että voisi kirjoittaa.
Olin eilen masentunut, sillä käsikirjoitukseni, jota edelleen muokkaan, on paska. Jossain vaiheessa olin toiveikas, mutta nyt pahakeiju on taas käynyt vääntämässä Nobel-tason tekstin täysin lukukelvottomaksi soopaksi.
