Herra Pippuri ei enää asu naapurissani. Luin jostain syystä Pippurin toistuvasti Tippuriksi. Pippuri oli hiljainen mies ja lienee edelleen.
Nyt minulla on uudet naapurit, joiden ulkonäöstä minulla ei ole käsitystä. Asunnosta kuuluu ajoittain (itse asiassa aika usein) öisin äänekästä puhetta ja naurua. Toisinaan televisio tai muu laite mölyää. Tietokonepelit? Netflix? Youtube? Joskus (harvoin) naapuri valvoo aamuun asti.
Toissa yönä päädyin siihen, että nyt tämä saa loppua, sillä korvatulppani ja kiviseinät eivät kyenneet pitämään melua poissa tajunnastani. Naapuristani kuului kovaäänistä puhetta, naurua (nämä olivat luultavammin miesten aiheuttamia, matalia ääniä) ja nuoren naisen kimeä-äänistä hihkumista.
Ulkoa palatessani näin porraskäytävässä, heidän ovensa vieressä, kaksi muovikassillista roskia (jotka myöhemmin kyllä hävisivät).
Pinnani petti ja tein häiriöilmoituksen isännöitsijätoimistoon. Nettikaavakkeessa kysyttiin häiriön laadusta ja ajankohdasta ja oliko paikalla käynyt poliiseja. Jos poliisit ryntäisivät asuntoon kovaäänisen keskustelun ja television katselemisen takia, niin hämmästelisin.
Vastaus tuli pikaisesti. Minun pitäisi tulostaa häiriöilmoitus, viedä se naapuriin, pyytää allekirjoitus ja lähettää tuo allekirjoitettu dokumentti isännöitsijätoimistoon. Tässä vaiheessa päädyin siihen, että turvaudun edelleen korvatulppiin. Jos oikein pahaksi menee pudotan nimettömän kirjeen naapurin postiluukusta.
Nyt vasta hokasin, että viestissä käskettiin pyytää naapurin allekirjoitus. Se ei ehkä tarkoitakaan meluavaa naapuria vaan jotain toista!
Joku vielä väitti, ettei korona-aikana tapahdu mitään mistä kirjoittaa.
