lauantai 31. heinäkuuta 2010

Liikaa

Liikaa ruokaa, saunomista, uimista ja hyvää valkkaria.

Tätä kai kutsutaan kesälomaksi.

perjantai 30. heinäkuuta 2010

Loma

Tänään se alkaa, loma. Pelkään, että joku keksii minulle jotain ylimääräistä tekemistä. Matalalla profiililla mennään. Tänään nuoriso tulee syömään ja huomenna suuntaan ystävien kera vanhempieni mökille.

Aamulla töissä taas kahvipöytäkeskustelimme. Työskentelin vuosia sitten osastolla, jossa hoidettiin maksasairaita. Kuten tiedämme yleisin maksan tilttamisen syy on alkoholi. Moni ei käyttöä myöntänyt. Yleensä potilaat joivat ainoastaan pari saunakaljaa viikossa. Perjantain lähestyessä he pyrkivät pois sairaalasta hoitaakseen pankkiasioitaan. Tuolloin mielessämme sinetöityi maksavaurion syy. Nykyäänkin kuulemma pyritään kotiin samantyyppisten syiden vuoksi: pitää hakea pankkikortti, maksaa laskut...

torstai 29. heinäkuuta 2010

Kahvia, ysköksiä ja tupakkaa

Keskustelimme osaston kahvipöydässä ysköksistä. Työskentelin aikoinaan keuhkotautiosastolla. Aamukierrolla potilaat esittelivät ysköstensä väriä. Hoitajat muistelivat kuinka yskösten määrä piti mitata ja väri kuvailla. Tässä vaiheessa keskustelua ei kahvi ja keksi oikein enää maistuneet.

Keuhkolääkäriuraltani muistan tohtorin, joka oli intohimoinen tupakanpolton vastustaja. Potilashuoneeseen astuessaan hän totesi nenäänsä tuhisten, että jollakulla on täällä taatusti tupakka-aski. Pieni mummukka avasi laatikon, kaivoi sieltä käsilaukun ja repi esille Marlboroaskin. Lääkäri takavarikoi tupakkatuotteet. Potilaat hinkkasivat sormiaan kynsiharjalla, ennen tuon lääkärin tapaamista, etteivät kärähtäisi syöpäkääryleiden röyhyttelystä.

keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

Lapsuus 2

Lapsuuden kokemuksiin sekoittuvat sukulaisten kertomukset ja valokuvat. Ei voi tietää mikä on totta. Valokuva, jossa minulle oli leikattu poikatukka, se jossa katsoin haikeasti kynttilää ja se jossa tuijotin kateus silmissäni siskon syntymäpäivälahjaksi saamaa laukkua.

Kesäinen heinänkorsien pistely jalkapohjissa. Elokuussa jalkapohjat olivat jo parkkiintuneet. Ruisleipäpalat, joihin mummo siveli keltaista voita ja jotka kasteltiin lihakeiton liemessä. Astioiden pesu laiturilla. Mummo kertoi, että harakat voivat kähveltää hopealusikat, ne rakastavat kaikkea kiiltävää. Astioiden ympärillä hyörivät pikkukalat. Ne olivat elättikaloja, joita ei saanut onkia. Kun kattilan laittoi veteen likoamaan se täyttyi pienen pienistä kalanpoikasista.

Mummolaan ei vienyt tietä vaan oli soudettava järven yli. Lähtiessä isä kastoi kamman järviveteen ja siloitteli hiukset järjestykseen.

tiistai 27. heinäkuuta 2010

Kunnan miehiä

Istuimme töissä kahvipöydässä. Eräs hoitaja kertoi tutustaan, joka oli jostain syystä hiljattain tilannut kunnan miehen tekemään jotakin, tarvitsiko nainen pihalleen täytemaata tai muuta vastaavaa. Kunnalta tulikin mies, joka astui taloon ja sanoi "sopisiko pikainen päiväpano?". Nainen ei meinannut ensin ällistykseltään saada sanotuksi mitään kunnes toipui sen verran, että komensi miehen ulos ja vähän äkkiä. Naisparalle jäi miehestä traumaattinen mielikuva: sandaalit, joihin oli tungettu tennissukissa olevat jalat.

maanantai 26. heinäkuuta 2010

Häpeällähän siitä selviää

Kuuntelin radio-ohjelmaa mielisarjastani Frasierista. Sarjassa naureskellaan psykiatriveljesten snobismille. Nilesin ja Frasierin tutkijaäiti risti poikansa laboratoriorottien mukaan. Suosikkini on ehdottomasti Niles, mies joka pyyhkii tuolin nenäliinalla ennenkuin istuu alas. Radiopsykiatri Frasier toivottaa aina ohjelman lopussa "Good mental health".

Kyllä psykiatreista on hyötyä.Minä olen saanut parhaan elämänohjeeni tutulta psykiatrilta. Valittelin hänelle jotain tyhmyyttä, johka olin taas onnistunut tekemään. Hän sanoi minulle suuren viisauden "Häpeällähän siitä selviää".