Keräämme Sarin kanssa kulleroita ja menemme myymään kukkia torille, ei niitä kukaan osta. Kuljemme ovelta ovelle ja kauppaamme kielokimppuja, joita joku naapureista kiltisti ostaa, vaikka voisi käydä itse poimimassa kukat talon nurkalta.
- Ostatteko palleroporonjäkälää?
Sari on nähnyt kyseistä tuotetta käytettävän kukkakaupan jouluasetelmissa ja laittaa minut puhelimitse kauppaamaan sitä kukkakauppiaille. Kukaan ei halua jäkälää.
Rahapulaamme paikkaamme lastenhoitokeikoilla. On parempia paikkoja, joissa on varattu hyvää ruokaa, limsaa ja karkkia ja hiprakassa kotiin palaavat vanhemmat maksavat hyvin ja on huonompia, joissa ei ole juuri mitään syötävää ja rahaakin saa niukasti. Hoidamme hotelli Kuopioon majoittuneen hypnotisoija Oliver Hawkin lasta ja mietimme, miksei mies yksinkertaisesti hypnotisoi lasta hypnoosinäytöksen ajaksi.
Naapuri ostaa kioskin, jonne pääsemme myymään. Teemme kaiken yhdessä, joten joudumme jakamaan palkankin puoliksi. Olen pukeutunut punaiseen paitaan, jonka rinnuksia koristaa suuri musta sydän. Jalassani minulla ovat keltaiset mikrot ja kävelen korkkipohjaisilla kengillä, olen siis huippumuodikas. Myynti ei ole huimaa, lapset ostavat karkkia ja kioskin nurkilla norkoilevat mopopojat sippi-Bostonin. Miehet hankkivat ajankulukseen lehtiä.
- Otetaan vaikka tuo laitimmainen.
Se laitimmainen sattuu aina olemaan Kalle tai Jallu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti