sunnuntai 7. helmikuuta 2016
Raha ratkaisee
Virossa ei enää opiskella eikä osata suomen kieltä samassa määrin kuin ennen, kertoo aamun Hesari. Nykyisin keskustelen monien virolaisten kollegoiden kanssa englanniksi.
Paikallisen yhdistyksen puheenjohtaja sanoi, että he kouluttavat alani lääkäreitä Suomeen vaikka tarkoituksena olisi tietysti saada omaan maahan osaavia kollegoita. Meillekin tulee töihin jo toinen Virosta valmistunut erikoislääkäri.
Kyse on tietysti rahasta. Viron yhdistyksen puheenjohtaja sanoi, ettei hänen palkallaan tule toimeen, ellei viljele itse perunoita, porkkanoita, tomaatteja ja muita elintarvikkeita. Kaikesta huolimatta paikalliset naiskollegat ovat huolellisesti kammattuja ja kauniisti pukeutuneita. Entisen puheenjohtajan (mies) tunnisti matkatelevision kokoisista ja muotoisista silmälaiseista, jotka hän on viime vuosina vaihtanut muodikkaampiin. Lasien vaihdon jälkeen hänen löytämisensä kansaivälisestä kollegajoukosta on muodostunut huomattavasti hankalammaksi.
Kävin eilen kirjastossa, jossa minulta käytiin kahteen otteeseen kärttämässä rahaa. Kerjääminen tapahtui hienotunteisesti ja huomaamatta. Eteeni pysähtyi mies (ja myöhemmin nainen), joka ojensi lappua, jota en ehtinyt lukea. Puistelin päätäni, jolloin tämä henkilö siirtyi eteenpäin. Jäi jotenkin syyllinen olo. Tässä minä luen tyytyväisenä Kodin kuvalehteä, kun toinen joutuu anelemaan vastentahtoisilta ihmisiltä elantonsa.
Töissä olen huomannut, että potilaat kysyvät aiempaa useammin "Paljonko se maksaa?". Tai sitten he sanovat "Minulla on niin pieni eläke, ettei ole varaa" tai "Olen yksinhuoltaja, eikä minulla ole rahaa siihen lääkkeeseen". Poliitikot eivät tajua, että monelle 50 euroa on suuri raha (lääkkeiden alkuomavastuu) puhumattakaan 610 eurosta (vuosiomavastuu). Koska vuosiomavastuu karttuu kalenterivuosittain, eivät potilaat aloita kalliita lääkkeitä loppuvuodesta vaan siirtävät aloitusta tammikuulle.
Vesisade oikein kutsuu ulkoiluun, joten taidan lähteä ulos. Tänään pitäisi tehdä muutama pieni, mutta jostain syystä vaivalloinen kirjallinen juttu. Niiden siirtäminen ei näytä tekevän niistä jotenkin mieleisempiä vaikka toivoin niin käyvän.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Minua kiukuttaa hallituksen leikkaukset. VArsinkin tuo lääkeomavastuun nosto. Sairailta viedään viimeinenkin mahdollisuus hoitaa itseään. Onhan se rahasta kiinni. Mutta olisiko sittenkin parempi leikata muualta kuin köyhiltä ja kipeiltä? Varmaan olisi, vaikkapa tupakkaveron nosto. Bamiella
Tuttu juttu se rahatarina. Ostan joulun välipäivänä kolmen kk lääkkeet, kun saan ne 1½ €/paketti. Silti omavastuu täyttyy jo syyskuussa.
Vaikka välillä kivut on kovemmat, niin ei voi ottaa lisää lääkettä, vaikka saisi, kun ei varat piisaa. Ei auta kun kärsiä.
Enää ei oo kavereita jotka kadehtivat että pääsin 20v aikasemmin eläkkeelle. "Saat mun kivut ja eläkkeen jos vaihdetaan osia..."
Edeltäviin kommentteihin lisäten: Muutama potilas on katsellut katonrajaa ja seiniä, kun on tullut kyse lääkkeiden käyttämättömyydestä. Osa ihmisistä ei kehtaa sanoa, ettei ole ollut varaa hankkia lääkkeitä, joilla vaiva paranisi. Surullista nykypäivää, joka näkyy toimiessani lääkärin parina vast.ottotilanteissa. Toisinaan on ollut tapanani vinkata kiltille lääkärille (ennen potilaan tuloa vo:lle), että jos voisi katsoa annoskokoa, valmistetta tms., jos on mahdollista ja valita halvempi vaihtoehto.
Lähetä kommentti