sunnuntai 21. marraskuuta 2021

Maallinen vastaanotto

Emeritaprofessori Leila Haaparanta puhui Pirkkalaiskirjailijoiden kokouksessa. Filosofiaan perehtymättömänkin oli miellyttävää kuunnella, kun hän selitti mitä filosofia on. On se vaan hienoa, että joku on tehnyt uransa ajattelemalla. Yhdistyksen jäsenet kysyivät niin viisaita kysymyksiä, etten kaikkia edes ymmärtänyt. 

Kun etäyhteydet suljettiin, eräs paikan päällä ollut kirjailija kysyi "Mitä mieltä olet Esa Saarisesta?"

Tapasin T:n rautatieasemalla ja ostin häneltä Kazuo Ishiguron uuden romaanin Klara ja aurinko. T:lle oli vahingossa kertynyt kaksi kappaletta tätä romaania. T oli lähdössä Helsinkiin Kirjailijaliiton syyskokoukseen ja kysyi miksi minä en lähde. 

En osallistunut kokoukseen, sillä en tunne itseäni oikeaksi kirjailijaksi, vaikka kirjoitan päivittäin. Kun valmistuin lääkäriksi en kokenut olevani oikea lääkäri vaan valkoinen takki päällä kulkeva huijari. En tunne ketään. Pelkäisin istuvani yksin jossain ball roomin nurkassa illallista närppimässä. 

Luen Jukka Viikilän romaania Taivaallinen vastaanotto. Kirjasto yritää jo periä romaania muille lainaajille, joten taistelen aikaa vastaan. Romaani vaatisi nimenomaan aikaa. Taivaallinen vastaanotto koostuu pienistä tiheistä teksteistä, jotka eivät alkuun tunnu liittyvän mitenkään toisiinsa. Monet tekstit ovat hyvin aforistisia ja niihin haluaisi pysähtyä. On kirjailija Jan Holm, jolle tehdään läppäleikkaus (jonkin sortin autofiktiosta on kyse, sillä Viikilälle on tehty avosydänleikkaus). On joukko ihmisiä, jotka kommentoivat Jan Holmin romaania Taivaallinen vastaanotto. On taksikuski, veli, sydänkirurgi. Näinkin voi siis kirjoittaa kun osaa.

"Paksua taideproosaa ihailevat kaikki, mutta ei lue kukaan. Sen takia se saa varmuuden vuoksi taivaallisen vastaanoton. Lukemattoman kirjan uskoo paremmaksi kuin se onkaan. Järkevät taideprosaistit jättävät viimeiset kaksisataa sivua viimeistelemättä. Kukaan ei tulisi selviämään sinne asti."

"Sosiaalinen media on hyvin kaukana vapaasta tiedonvälityksestä, se on tekoälyn ohjaama palkinnoille ja rangaistuksille perustuva tunne-elämäm lisäosa."

"Rakastajan ajatus on siinä, että olisi joku jolle olla rehellinen."

"Mikään ei pelasta minua tulemasta vanhaksi, epäkiinnostavaksi kirjailijaksi. Vaikka nauttisinkin nyt vielä kustantamon suosiota, minut tullaan hylkäämään samalla tavalla kuin kaikki vanhat hylätään. Ennen kuin minusta tuli kirjailija ajattelin kirjallisuutta pelastuksena ikääntymiseltä. Nuorena kaikki ihailemani kirjailijat olivat vanhoja tai kuolleita. Hyvät kirjailijat olivat aina vanhoja riippumatta siitä, minkä ikäisiä he olivat. Mutta mitä enemmän olen oppinut tuntemaan kirjallista maailmaa, sitä vähemmän huomaan sen erottuvan muusta maailmasta. Kaikkein kovimmasta bisneksestä kustantamot eroavat tekopyhyydessä ja epäsuoruudessa. Vanheneva kirjailija voi vain ounastella milloin hänen aikansa on tullut, kukaan ei tule sitä hänelle kertomaan."

Ei kommentteja: