perjantai 19. toukokuuta 2023

Selli ja tälli


Tapasin vanhoja ystäviä Helsingissä. Kun näin heidät ensimmäistä kertaa useaan kuukauteen, olin hämmentynyt siitä, miten vanhoilta he näyttivät (minä näytän tietysti nuorelta). Sitten tapahtui jotakin mystistä, kun viitisen minuuttia oli kulunut, he näyttivät ihan samalta kuin opiskeluaikoina. Joku outo järjestäytyminen aivoissa tapahtui, sillä nuo uudet kasvot sulautuivat siihen vuosien takaiseen muistoon. 

Kävin ensimmäistä kertaa Teatteri Jurkassa. Teatteri on pikkuruinen. Luin, että katsomoon on ängetty 51 paikkaa, joihon katsojat sitten ahtautuivat. Näyttelijät olivat niin lähellä, että kaikki näppylät näkyivät. Lavasteina toimi pari jakkaraa, sanko ja vessapaperirulla. 

Jurkassa esitettiin Pasi Lampelan näytelmää Selli, jota mainitaan psykologiseksi trilleriksi. Nuori innokas toimittaja, Aino (Venla Reimaluoto) houkuttelee itseään vanhemman valokuvaajan, Henrin (Eero Aho) mukaansa Nigeriaan selvittelemään Shell-yhtiön luontoa tuhoavaa toimintaa. Toiveena on myös Jorma Ollilan osuuden kaiveleminen. Ja tietysti huippuartikkeli.

Huonostihan siinä käy, Aino ja Henri vangitaan. Lähes koko näytelmä tapahtuu sellissä. Olihan se aika intensiivinen pari tuntia. Nyt kun on tottunut, että näytelmissä lauletaan, näytetään videoita, lavasteet ja puvustukset saattavat olla pompöösejä, niin oli virkistävää katsoa näin riisuttua esitystä. Poliittista teatteria. Miettiä minkälainen tämä maailma on, miten turvallista elämää itse viettää ja kannattaako riskeerata kaikki hyvän tarinan takia. Mitä kaikkea länsimaisista ihmisistä tulee esille, kun emme pysty hallitsemaan tilannetta.

Aho ja Reimaluoto näyttelivät erinomaisesti ja oikeasti jännitin miten heidän käy. Kaksi meistä ei meinannut saada illalla näytelmän jälkeen nukuttua. 

Matkalla teatterille satoi, vedin takin hupun syvälle päähäni, törmäsin liikennemerkkiin ja silmälasin sanka vääntyi. Ei se maailma olekaan ihan niin turvallinen kuin luulisi. Tällistä selvittiin ilman henkilövahinkoja ja aineelliset vahingotkin  on jo korjattu. 

Kuvat: Marko Mäkinen, Teatteri Jurkka

Ei kommentteja: