keskiviikko 6. marraskuuta 2024

Varo ravitsemusterapeuttia

Kustantamot järjestävät kirjailijoille juhlia. Jos olet tuore, nuori ja seksikäs esikoiskirjailija, kaikki ovat kiinnostuneita sinusta ja pääset joka paikkaan. Myöhemmin et välttämättä enää pääse. Ei ole tiedossa kriteereitä, joilla osallistujat valitaan. Ymmärrän kyllä, etteivät ovet aukene jokaiselle joskus romaanin kirjoittaneelle. 

Jäähän se helposti kaihertamaan, kun ei tiedä miksi toinen sai kutsun ja toinen ei. Jos tavallisella työpaikalla vain osa pääsisi vaikkapa pikkujouluihin, niin siitä nousisi meteli. Nykyään juhlakuvat leviävät somessa, joten kaikki tietävät kuka kuka on osallistunut juhliin. 

Odotan vastausta leikkauksessa otetuista koepaloista. Ne on pyydetty kiireellisinä, joten saan tiedon vajaan parin viikon päästä. Euforia leikkauksesta selviämisestä on ohitse. Juttelin eilen onkologiystävän kanssa, ja ahdistus koepalavastauksista pääsi paremmin tietoisuuteeni. 

Uudet ravintosuositukset herättävät keskustelua. Hupaisaa, että jotkut pitävät asiantutijoita lihatuotteiden periaatteellisina vastustajina. Ravitsemusterapeutti ei tule ottamaan sitä leikkelettä sinun leivältäsi. 

Luin Hesarin juttuun kirjoitettuja kommentteja "Minä aion tehdä kaikkeni neutraloidakseni vegetaristi hömppäsi enkä juuri piittaa omista enkä sinun lapsenlapsistasi. Jos en jaksa syödä tarpeeksi lihaa nopeuttaakseni ilmastonmuutosta minulla on onneksi 4 autoa ja 4 maanrakennuskonetta jotka voin jättää yöksi käymään. Risto Isomäen kirjoilla sytytän takkaani märkiä puita että saadaan kunnolla savua." 

Suosituksessa korostetiin, että ohjeet on tehty terveellisyys edellä. Onhan se totta, että Suomessa ruokakulttuuri on ankeaa jos sitä verrataan vaikka Italiaan, jossa kuitenkin nautitaan terveellisestä välimerellisestä ruoasta.

 

4 kommenttia:

Marjatta Mentula kirjoitti...

Tsemppiä tulosten odottamiseen ja toivotaan että ne sulkisivat pois pahimman vaihtoehdon.

On ihmisiä, joita ei saisi neuvoa missään, ja hehän ottavat neuvoina myös kaikki faktat, jotka ovat omien valintojen vastaisia.
Minulla kananmuna korvaa lihaleikkeleet leivän päällä. Juustot on minulle tärkeitä, mutta siinäkin arkena vähemmän rasvaa sisältävät. Mielellään sitä koittaa elää niin, että elimistö kestäisi vielä pitkään, kun tämä elämä kuitenkin on niin kivaa, terveenä eritoten.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Kiitos tsempistä! Kananmunassa ei ole nitriittejä, muuten se ei taida olla ihan paras vaihtoehto, kaipa se riippuu siitäkin riittääkö yksi kananmuna päivässä. Suomessa leipä usein korvaa aterian. Välimeren maissa leivällä lähinnä pyyhitään se öljy lautaselta. Minä en syö enää lihaa. Kun kaveri alkoi puhua poron jalasta noin ateriamielessä, se tuntui jo ihan oudolta. Kyllähän syömisen pitäisi olla myös nautinto.

Marjatta Mentula kirjoitti...

Katselin vanhoja joulun ajan naistenlehtiä. Jouluaterioiden isot kinkut tuntuvat jo hyvin oudoilta, samoin kalkkunat. Pikku hiljaa syömiset muuttuvat, mutta - plääh - kaikki teollinen mössö, sipsit, snacksit ja karkit ovat lisänneet suosiotaan aikuisillakin leffa-, lohtu-, illanviettoherkkuina.

Anonyymi kirjoitti...

Tsemppiä! 11 vuotta sitten kesti leikkauksen jälkeen 3 viikkoa saada tulokset. Ne tulivat uudenvuodenaattona. Kasvain oli saatu pois jo tutkimuksissa. Kohdunpoisto riitti hoidoksi. Silloin nimesin syöpäni kevytsyöväksi, koska selvisin 3 viikon sairauslomalla ja yhdellä leikkauksella.
Ict-ukkelin sisko