torstai 13. marraskuuta 2025

Jakkara, joka oli lamppu

Eräs ystävä on kolme viikkoa lomamatkalla. Lupasin kastella hänen kukkansa. Tämä johti luonnollisesti ongelmiin.

Kun tarkistin viherkasvien hyvinvoinnin, eivät odotukseni olleet korkealla. Marraskuu on huonekasveille ehkä kuukausista se julmin. Havaitsin parketilla kiinanruusun ympärillä kukkia ja lehtiä ja päätin kerätä ne. Lattialla kyykkiessäni huomasin, että takanani seisoi valkoinen jakkara, jolle päätin istahtaa. 

Ei ollut jakkara vaan designlamppu. Lamppu hajosi, kaatui ja minä lensin siinä samassa persiilleni. Kun keräsin lampun kappaleita ympäriltäni, huomasin siellä myös lasia. Minä (tai lamppu) olin rikkonut Boknäs -hyllyn lasin. 

Minua harmitti h-tisti. Kotiin kävellessäni ymmärsin, että ne lasin suikaleet olisivat voineet viiltää kaulavaltimoni poikki, joten ei tässä lopulta niin huonosti käynyt. Viestitin ystävälle toheloinnistani sinne tuhansien kilometrien päähän, jossa hän varmaan nautti juuri eksoottisia drinkkejä. Hän ei varsinaisesti ilahtunut ja sekös minua suututti, vaikka ymmärtäähän sen, olisi edes ollut Ikea-lamppu ja -hylly. 

Laitoin vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiöön, saa nähdä korvaavatko ja mitä tai kenen vakuutus korvaa. Vai korvaako kenenkään. En ole koskaan hakenut vahingonkorvausta kotivakuutuksesta, vaikka olen syytänyt vakuutusyhtiölle rahaa kymmenien vuosien ajan, joten minusta olisi kohtuullista, että korvaisivat.  

11 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kotivakuutukseen kuuluva vastuuvakuutus korvaa todennäköisesti myös toheloiden kukkienkastelijoiden aikaansaamat vahingot!

Meillä juoksi nuori metsäkauris päin autoa. Kauriille itselleen aiheutui korvaamaton vahinko, mutta pienelle pikkuautollekin 2500 euron remontti. Korjaamon edustaja pelotteli, että koska auto on vanha ja muutenkin perin vaatimaton, korjauskulut mennevät ihan omaan piikkiin. Iloisena yllätyksenä vakuutusyhtiö suostui kuitenkin maksamaan kaiken pientä omavastuuta (200€) lukuun ottamatta.

Kaurista suren yhä. Se raukka ei saanut elää edes yhtä täyttä vuodenkiertoa.

Leena Laurila kirjoitti...

Olipa kamala ketjureaktio! Onnittelen rohkeudesta kun kerrot tuon. Toisten lukaalissa on kyllä extra paljon riskejä. Nuorena sain harjoitella itsenäistymistä äitini työkaverin tyttären uudessa lukaalissa, kun hän oli matkoilla. Oliko nyt mustikkaa vai punaviiniä, en enää muista, jota levittelin hänen nojatuolilleen. Käänsin tyynyn. Vieläkin hävettää.

Saint Peppone - Järkkyneen mielen luostari 2,0 kirjoitti...

No hittolainen, kaikkea sitä sattuukin ja varmasti ketuttaa kun "uskottuna" käy tällainen vahinko. Toivon tosissani että vakuutusyhtiö korvaa, varsinkin kun niile tosiaan syydetään vakuutusmaksuja vuodesta toiseen vaikkei mitään ole tapahtunut. Luulisi että niissäkin olisi sama systeemi kuin autovakuutuksissakin eli jos ett aja kolareita eetkä muutenkaan runtele autoasi, niin maksut pienenevät. Se olisi mielestäni vähintäänkin kohtuullista.

Anonyymi kirjoitti...

zizzus sentään,säähän varsineinen korinonni oot;)

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Voin kuvitella, että eläimen päälle ajaminen on kamalaa. Vakuutus korvaa, maksettavaksi jää omavastuu 150 e.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Aika vaikea olisi ollut olla kertomatta, jälki oli sen verran huomattava. Vakuutus onneksi korvaa, tosin maksettavakseni jää 150 e.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Nyt muuten vasta muistin, että minulla oli vesivahinko keittiössä ja vakuutusyhtiö maksoi väistöasunnon vuokran omavastuun ylittävältä osalta. Taloyhtiön vakuutus maksoi muut kulut. Nytkin vakuutus siis korvaa, mutta maksettavaa jää 150 e, toisaalta se on vain rahaa. Ei ketuta enää kovin paljon.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Niin olen!

Anonyymi kirjoitti...

Hieno homma!
On aina positiivista, jos asiat ovat kuitattavissa "pelkällä" rahalla. Silloin ne eivät loppujen lopuksi kovin hankalia olleetkaan! Tästäkin sukeutui hyvä tarina, jolle todennäköisesti sekä sinä että valejakkaran omistaja nauratte vielä pitkään.

Anonyymi kirjoitti...

Meidän koira juoksi naapuria päin, naapuri kaatui ja loukkasi polvensa. Ei ollut meidän vika, naapurin koira oli vapaana ja naapuri pyysi meitä päästämään omamme vapaaksi, että sai koiransa tulemaan pois tieltä. Hyvinvointivaltio maksoi hoidon ja matkavakuutus peruuntuneet menot.
Syyllistäminen oli silti melkoista ja lopulta lähetti meille 600 eur laskun kahden kuukauden kotisiivouksista, kun ei voinut itse siivota. Maksettiin naapurisovun vuoksi, mutta ketutti ankarasti.
Koira on edelleen vapaana, meidän koira remmissä.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Kuulostaa aika epäreilulta.