Kuuntelen Tuomari Nurmiota

Kävin katsomassa Rovaniemen teatterin erinomaisen näytelmän "Leiri maailman laidalla". Näytelmässä oli nerokkaan vähäeleinen, mutta kekseliäs lavastus. Hahmot olivat kyllä lievästi sanottuna kliseisiä, veikeä luonnonläheinen kolttasaamelainen, ripaskaa vetelevät venäläiset sotavangit ja Hitler-tervehdyksiä viljelevät sakemannit. Hauska esitys joka tapauksessa, täynnä intoa ja taitoa.

Vieressäni teatterissa istui mies, joka kysyi nimeäni. Kävi ilmi, että hän asui lapsuudessani samassa rivitalossa Siilinjärvellä. Mies oli varmaankin vähintään viisi vuotta minua nuorempi. Kumma, että tunnisti minut. Minä en olisi häntä tuntenut. Huomasin vain hauskan näköisen miehen. Meillä oli oikein mukavaa menneitä muistellessa. Mies on nyt näyttelijä ja teatteri-ilmaisun ohjaaja tai jotain sinnepäin.

Kuuntelen Tuomari Nurmiota.

Puoli päätä puuduksissa

Kävin hammaslääkärissä. Puoli päätä on puuduksissa. Lounaalla lapoin keittoa toiseen suupieleen ja se valui ulos toisesta. Kahvilasta lähtiessäni karistelin pastat kesämekon helmoista.

Hammaslääkäri on tehnyt oikein pitkän tähtäimen suunnitelman purukalustoni suhteen. Aiempi keski-suomalainen lääkäri ei näitä vikoja havainnut. Hammaslääkärillä on varmaan huvipursihaave, jonka hän aikoo hampaitteni avulla toteuttaa.

Lomaviikko nro 1

Lomalla on hyvä sisällyttää joka päivään tai ainakin viikkoon joku toimi. Minulla se vaativa toimi on tällä viikolla jalkahoidossa käyminen. Vähän huijasin, menen pariinkin Tampereen teatterikesän esitykseen.

Lähden pian torikahveille. Oikea kahvitori olisi tietysti Tammelan tori, mutta tyydyn tänään Laukontoriin. Torilla on mukava tiirailla turisteja ja kuunnella parlamentteja, joita eläkeläisukot kahvilassa pitävät.

Lähden mahdollisesti katsomaan poikani suosittamaa elokuvaa Inception. Elokuvan puffauksessa mainittiin kaksi termiä, jotka saava minut varuilleen Scifi ja toiminta. Elokuvan päähenkilö menee muiden ihmisten uniin. Todennäköisesti en tajua filmistä mitään. Pitääkin pyytää tytärtä mukaan, hän voi sitten elokuvan jälkeen selittää mistä oli kyse. (Laitoin tekstarin lähdemme huomenna.)

Nenänöyhtä

Laitoin pienenä peiton nöyhtää nenääni. Pyörittelin ensin nöyhtää sormissani. Teki mieli kokeilla miten se sopisi sieraimeen ja sopihan se. Kokeilin sopisiko sinne enemmän, kyllä sopi. Sovitin nöyhtää myös toiseen sieraimeen. Se sopi myös sinne. Sitten huomasin, ettei ilma kulje nenässä. Aloin itkeä. Kukaan ei saanut nöyhtää pois. Minut piti kuljettaa iltamyöhällä taksilla lääkäriin,joka onki nenänöyhdät pois pinseteillä.

Minä näin Merete Mazzarellan

Kävimme Tammisaaressa. Siellä oli liian sievää. Kaikki puhuivat ruotsia. Pidän kovasti Merete Mazzarellan kirjoista, ne ovat ikäänkuin kirjan pituisia esseitä, jotka on laatinut laajan kirjallisen sivistyksen omaava nainen. Tiedän, että Merete viettää kesät Tammisaaressa. Leikin ajatuksella, että tapaisin hänet, pysäyttäisin ja kehuisin hänen teoksiaan. Astuimme autosta ja näin heti hänet. En saanut sanaa suustani.

M:llä oli mökillä voidetta (ostettu Suintion kylpylästä). Voide auttaa kaikkeen herpeksestä finneihin. M kehui toistamiseen voiteen oivallisia ominaisuuksia. M:n miehen niskassa oli valtava paise, tämän rohdon avulla se lähes hävisi yhdessä yössä. Laitoin voidetta kantapäähäni, jossa on kovettumaa ja haavauma. Ikäänkuin se olisi parempi...Tämän tyyppiset hoidot eivät jostain syystä ole täsmälääkkeitä vaan käytön indikaatiooita on laaja skaala.

Pietarin matka lähestyy. Kävin ulkoministeriön sivuilla. Pietarissa on oltava aina valmis todistamaan henkilöllisyytensä, passia ei kannata pitää mukana vaan passin kopiota. Jos menee maahan laivalla on tultava takaisin laivalla. Entä jos saan paniikkikohtauksen enkä pysty enää astumaan tuohon purkkiin?

Mökillä

Kävimme mustikassa, ryteikköisessä maastossa oli muutamia rupisia marjoja. Kuljin lenkkareissa ja pelkäsin käärmeenpuremaa. M keräsi eniten, J puhtaimpia, minä parhaita marjoja. P kävi kalastamassa. Järvessä on kuulemma kuusi kalaa, P tarkisti kaikuluotaimella. Kaikki kuusi jäivät järveen. M siivosi mustikoita keinussa ja minä luin ääneen Daniil Harmsia. Kaikki mustikat laitettiin samaan astiaan, minun huippumustikkani ja muiden välttävät ja kehnot. M kuitenkin aamulla kauhoo mustikoita P:n jugurttiin.

Järvi on tyyni, on oudon hiljaista. Väittävät, että olen jotenkin nettiriippuvainen.