Ylityö lyö

Pari sanaa on aina kirjoitettava oli asiaa tai ei. Takapäivystän ja jouduin töihin. Lähdin kotoa kesken ruokalevon kamalasti kiroillen. Mökötin taksikuskille (saan käyttää päivystysajoon taksia kun ei ole tuota autoa). Siinä se ilta sitten meni. Luin jutun intialaisesta työläisestä, joka nukkui muutaman tunnin työpaikallaan, muun ajan hän raatoi aamusta yöhön kantaen raskaita taakkoja. Muutaman kuukauden välein mies saattoi käydä perheensä luona. Mies ei todennälöisesti pääse koskaan nauttimaan eläkepäivistä vaan koko elämä on yhtä raatamista. Siihen nähden tämä on lasten leikkiä.

Valokuvistani huomaatte, että olen keksinyt, että kamerallani voi ottaa kuvia muutenkin kuin automatiikalla vaikka se onkin sellainen pieni halpa pokkari. Sitäpaitsi keksin, että niitä kuviahan voi jälkeenpäin muokata. Olen kovin innostunut siitä kuvien käsittelemisestä, kuten ehkä olette havainneet. Eivät ole kaksisia, mutta hauskaa on. Ainoa ongelma on se, että en viitsisi lähteä kotoa mihinkään muualle kuvaamaan. Pieni asuntoni on melko nopeasti ammennettu tyhjiin noin kuvausmielessä.

Seija

Tätä ei sitten luvatta lainata tai vien asian korkeimpaan oikeusasteeseen.

Seija

Seijalla oli tapana valittaa kaikesta. Seijan ostama lampaanviulu haisi jotenkin eltaantuneelta. Seija oli ehtinyt tehdä lihaklönttiin viillot, joista sojottivat valkosipulinkynnet. Hän vei paistin hallin lihamyymälään ja sai tilalle naudan paahtopaistin, purkin mustaherukkahyytelöä ja pahoittelut.

Etelänmatkalla aamiaisbuffetpöytään ei kuulunut vihanneksia, korvaukseksi Seija sai pienen matkalahjakortin. Seija oli valituksessaan niin sinnikäs, että järkevä yrittäjä taipui viimeistään kolmanteen kirjeeseen, seitsemänteen sähköpostiin ja kahdeksanteen soittoon.

Terveyskeskuksessa Seijaa pelättiin. Jos Seija piti vatsan ultraäänen tekemistä tarpeellisena, niin se luonnollisesti tehtiin. Kun Seija varasi ajan omalääkärille niin lääkärin viikko oli piloilla, sen verran tuoreessa muistissa olivat Seijan kirjelmät terveyskeskuksen johtavalle lääkärille ja Valviralle. Omalääkäri oli aina valmiina kirjoittamaan Seijalle lähetteen hänen toivomalleen erikoisalalle.

Seijan naapurissa asuva rakennusurakoitsija ei enää missään nimessä halunnut Seijan remonttihommiin osallistua. Hän oppi kerrasta. Valituskierre oli ollut pitkä ja sitä käytiin ylintä oikeusastetta myöten. Nykyisin mies kulki varovaisesti pitkin seinänvieriä ja säpsähteli kohdatessaan ihmisiä.

Seijalla oli Word-tiedostossa valmis valituskirje, johon hän lisäsi aina valituksen kohteen tiedot. Välillä Seijalla oli montakin prosessia meneillään: kotikadun aurauksessa oli puutteita, etelänmatkalla hotellihuoneen parvekkeelta ei ollut sellaista merinäköalaa kuin esitteen perusteella olisi olettanut ja jauhopussista oli löytynyt musta ötökkä, joka saattoi olla riesakuoriainen. Seijan viikonloput menivät valituksia laatiessa.

Kerran roskapussia viedessä Seija törmäsi naapurin rakennusurakoitsijaan, vaikka tämä hiipi hiljaa seinänvieriä pitkin. Mies alkoi huutaa kauhuissaan, kieri vatsallaan rivitalon pihassa ja roikkui Seijan nilkoissa. Oli sentään melkoinen kurakeli. Miespolo vietiin ambulanssilla terveyskeskukseen ja sieltä pakkohoitopäätöksellä Pitkänniemen sairaalan suljetulle osastolle. Mies viipyi sairaalareissulla nelisen viikkoa ja palasi kotiin vahvasti lääkittynä.

Vaikka Seijan kirje meni väärään osoitteeseen, työpaikkaruokalan lihapullassa oli kivi ja Seija liukastui jalkakäytävällä venäyttäen selkänsä, niin Seija ei valittanut mihinkään.

Naapurin mies jäi sairaseläkkeelle. Seija kantoi hänelle aina silloin tällöin leipomuksiaan. Mies ei uskaltanut avata ovea kun Seija soitti ovikelloa. Seija jätti lautasen rappusille. Myöhemmin kun Seija kävi kurkistamassa, oli leivonnaisia sisältänyt lautanen hävinnyt. Yön kuluessa naapuri palautti tyhjän, puhtaan lautasen Seijan oven eteen.

Lähden pian ulos

Lähden kohta ulos. Ihan pian lähden. Ensin pitää nousta tästä sohvalta, laittaa päälle ja avata ulko-ovi. Ensin on päätettävä mitä puen päälleni. Kun olen sen päättänyt niin kiiruhdan ulkoilmaan. Teen sen ihan kohta. Vedän vaatteet niskaan. Luen kenties ensin hieman sanomalehteä. Minkä lenkin kierrän? Se olisi myös päätettävä. Muuten seison jähmettyneenä ulko-oven edessä enkä tiedä mihin mennä. Sitten kun olen selvitellyt reitin niin nousen tästä ja ihan taatusti lähden. Silitän vielä hetken kissaa. Kissa kehrää. Mikäs meidän on tässä ollessa.

Minä kirjoitan

Lääkäri on melko avuton joutuessaan toiminaan ammatissaan ilman minkäänlaisia välineitä. Eräs ihotautilääkäri kertoi aikoinaan joutumisestaan talvikelillä autonnettomuuspaikalle. Hän säntäili edestakaisin osaamatta tehdä mitään. Yhdelläkään onnettomuuteen joutuneella ei ollut ihottumaa. Sitten mies havaitsi vielä yhden auton, joka oli ojassa.

Se oli hänen oma autonsa, joka oli valunut liukasta rinnettä alas sillä aikaa kun hän oli suorittanut hyödytöntä puuhaansa.

Viikonlopun runo Claes Anderssonilta

Kirjoitan runon
Kirjoitan että hengitän että sinä hengität
Kirjoitan että tänä iltana sataa
Kirjoitan että naapurin kissa istuu keittiönportailla
ja nuolee kuonoaan
Missä kaikki myyrämme majailevat?
Kirjoitan että kolmivuotias Siiri katsoo kissaa
ja nuolee huuliaan
Kirjoitan että mannerlaatat tunkeutuvat toisiinsa
3.7 cm:n syvyydeltä
Kirjoitan että suuri käsi
Kirjoitan että haluan jäädä että
kaipaan pois
Kirjoitan kaikista enkä erityisesti kenestäkään
Kirjoitan meistä jotka ovat rakastaneet sinua jotka
rakastavat sinua aina
Kirjoitan runon
Kirjoitan että hengitän että sinä hengität


Jostain syystä runo liikuttaa minua kyyneliin. Luen siitä isovanhemman rakkauden ja kuoleman läheisyyden.

Nuppu

Tänäkin vuonna on pestävä pyykkiä, joten laitoin pesukoneen pyörimään. Soitan Tuomari Nurmion tangolevyä, jonka ostin alennusmyynnistä. Sopiva kosto naapurin bilettäjäpojalle, joka puhaltaa tupakansavun hajua kylppäriini.

Ei ole helppoa kuubalaisen olla Suomen talven pimeydessä. D:llä oli kova ikävä kotimaahan. Vaikka tällä aineelliset asiat ovat täällä paremmin niin ikävä on ymmärrettävä. Vietin viime uuden vuoden Havannassa. Kaikki tanssivat, ihmiset istuivat talon terassilla, joivat olutta ja polttivat sikaria tummassa lämpimässä yössä. Tasan puolilta öin ihmiset halasivat toisiaan. Yhtään rakettia en nähnyt. Vanha vuosi heitettiin sankollisella vettä ulos. D. sanoi, että voidaan heittää myös kananmunia.

Löysin äsken orkideasta nupun. Amaryljis loistaa täydessä punaisessa kukkeudessaan. Jospa tämä vuosi onkin uusi tai korkeintaan vähän käytetty.

Huijaus

Olen jo puolitoista tuntia elänyt tätä uutta vuotta, minua on petetty, tämä on ihan samanlainen kuin entinen.