torstai 13. marraskuuta 2008

Tyhmä nainen

Minua ei ole kasvatettu tyyliin, kylläpä olet hyvä. Olen pyrkinyt osoittamaan kelvollisuuteni monin tavoin. Nyt viimeksi väittelin tohtoriksi. En vieläkään tunne itseäni viisaaksi vaan koen, että on tapahtunut virhe ja pian minulle ilmoitetaan, että koko homma on peruttu. Huomaavat yliopistolla, että sehän on yksinkertaisesti tyhmä. Sitäpaitsi, viime aikoina ovat tiedotusvälineet jankuttaneet, että tohtoreita on liikaa, meitä on joka kylässä ja olemme kaiken lisäksi aivan liian vanhoja. Kohta tohtorin hattuja myydään Prismassa ylioppilaslakkien vieressä. Hain kirjoittajakoulutukseen ja sain tietysti hylkäävän päätöksen. Monistetussa lapussa kehoitettiin jatkamaan hyvää harrastusta. Taas tuli todistettua, ettei minusta ole mihinkään. Sitten minut pyydettiin kolumnistiksi erääseen lehteen, ensin olin iloinen ja hehkuttelin onnekkuuttani, kunnes tajusin, että pyytäjät eivät varmaan oikein oivaltaneet kuinka lahjattomasta henkilöstä on kyse. Kun yhteen lääketieteen alan lehteen pyydettiin minulta pääkirjoitusta ajattelin, että eipä hääppöistä tarvita moiseen hommaan, ovatko toisetkin kirjoittajat yhtä tyhmiä. Jos joku pitää minusta arvelen, että hänen arvostelukyvyssään on jotain vikaa. Vaikka kuinka yritän olla hyvä naisena tyhjä pakastimeni ja pesemättömät kattoni suorastaan huutavat huonouttani. Eron jälkeen kävin sellaisen erokurssin. Siellä piti jokaisen kirjoittaa toisistaan jotain positiivista, homma ei ollut ihan helppo. Positiiviset asiat luettiin ääneen ja monella tuli tippa silmään. Säilytin pitkään nuo laput. Eräs mies kirjoitti minusta: olet niin vahva, mutta kuitenkin niin naisellinen. Otin lapun usein esille ja luin sitä. Emmehän oikeasti edes tunteneet toisiamme, silti se tuntui hienolta ja lohdutti minua.

2 kommenttia:

Eero kirjoitti...

Kohta varmaan blogger ilmoittaa sinulle että kirjoituksesi eivät täytä blogille asetettuja yleisiä vaatimuksia :)

Mutta vakavasti puhuen, tosiasiahan on, että maailmassa saa harvoin kiitosta tai kannustusta muilta kuin omalta äidiltä tai puolisolta, hyvä jos heiltäkään.

Siksi yksittäiset pienet tunnustukset tai kohteliaisuudet ovatkin niin arvokkaita.

Heidi kirjoitti...

Äidiltä ja puolisolta niitä tunnustuksia viimeiseksi saa..