lauantai 24. syyskuuta 2011

Plan B

Istun sohvalla villasukat jalassani, olen kietoutunut paksuun villaiseen torkkupeittoon. Kerttu makaa sohvan selkänojalla. Kuuntelen radiosta oopperaa ja tunnen melankoliaa, joka kuuluu syksyyn. Suunnittelen mahdollisesti kaatavani lasiin australialaista punaviiniä, jota on jäänyt pullon pohjalle. Viinin nimi on Plan B. Australiassa useisiin ruokapaikkoihin sai viedä oman viinipullon, tuolloin ravintolan ikkunassa luki BYO (buy your own). Usein näiden ravintoloiden vieressä toimi viinikauppa, jossa myytiin lähinnä australialaisia viinejä (niitähän riittää). Oma pullo aseteltiin pöydälle ja tarjoilija avasi pullon ja valutti viiniä laseihin. Tuosta toimesta laskutettiin pieni maksu.

Kävin Tampere-talolla kuuntelemassa ystävän tyttären kuoroa. Kuoro soi hienosti ja minua itkettivät nuo nuoret lahjakkaat naiset, joilla on vielä kaikki edessä. Kuorolaisen äiti sanoi, että kun häntä alkoi sopimattomassa määrin nyyhkityttää niin hän katseli kuorolaisten esiintymisasuja, jotka olivatkin kummalliset kasaritamineet. Ikävä kyllä väliajan jälkeen kuorolaiset vaihtoivat kansallispuvut, joten asua ei voinut käyttää itkemisen hillitsijänä. Kun kävelin pois konserttisalista kuulin, kuinka takanani kaksi naista päivittelivät samaisten kauhtanoiden tyylikkyyttä.

Sain kutsun taidenäyttelyyn sähköpostitse. Minun mainittiin kuuluvan TAPOn listalle ja tästä syystä viesti oli ajautunut minulle. Kauhistuin ensin miettiessäni mistä taposta saattaisi olla kyse. Viestissä korostettiin taiteilijan polkevan näyttelyyn fillarilla. Silloin minulle välähti, että kyse oli Tampereen polkupyöräilijöistä, joihin olin hiljattain liittynyt. Aloin heti suunnitella totalitaarista valtiota, jonka diktaattoreina toimisivat pyöräilijät. Autoilijat joutuisivat ajamaan kuoppaisia kapeita teitä, joita ei aurattaisi talvella, vierestä he saattaisivat seurata miten pyöräilijä etenisivät hyvin hoidetulla reitillä. Autoilua häiritsisivät myös hankalat kohokkeet, sellaiset teräväreunaiset ajoreitin poikittaiset kivetykset. Autoilijoille palaisivat aina punaiset valot kunnes he nousisivat autoistaan painamaan nappia, joka ikuisuuden päästä saisi valon muuttumaan vihreäksi.

Ei kommentteja: