tiistai 23. lokakuuta 2012

Todellinen ihme

Olen kyllästymiseen asti tilittänyt erään lääketieteellisen artikkelin kirjoittamista ja korjaamista. Mies, joka katsoi juttua varten rtg-kuvat sanoi, että 95 prosentin todennäköisyydellä juttu hylätään (lähetimme sen alani ykköslehteen). Työ on vienyt pari vuotta. Yllätyksekseni lehti oli kiinnostunut käsikirjoituksesta, vaikkakin siihen pyydettiin tekemään runsaasti korjauksia. Kolme arvioijaa lähetti monta sivua kysymyksiä, joihin vastasin. Olen jutun ykköskirjoitta ja laitoin lopullisen version lehteen viime tipassa, eivätkä muut kirjoittajat ehtineet nähdä tuota tekelettä. Herra 95 prosenttia sanoi taas, ettei mitään toivoa onnistumisesta ole. Tänään sain sähköpostin: käsikirjoitus oli accepted for publication. Olen hymyillyt koko päivän. Herra 95 prosenttia vastasi iloiseen tekstiviestiini lakonisesti:  "Todella ihme".

Vaikka minulla ei ole ainuttakaan alaista, niin osallistun esimieskoulutukseen. Aion kehittyä itseni johtamisessa. Tänään koulutuksessa puhuttiin mm. asiakaspalautteesta. Inhoan asiakas nimitystä, minusta sairaalassa ei ole asiakkaita vaan potilaita. Poliklinikan potilaille jaetaan vuosittain parin viikon ajan kyselylomake, jossa he pisteyttävät toimiamme (me tietysti tiedämme, että nyt on se arviointi meneillään, toki olemme aina ystävällisiä ja äärimmäisen ammattitaitoisia, eikä mokoma arvio meitä paljon hetkauta). Pisteet ovat joka vuosi huikean hyviä. Onko niin, että joku on olemassa joku psykologinen este huonojen arvioiden antamiselle? Eiväthän kaikki kuitenkaan ole tyytyväisiä. Monesti potilas on tullut vastaanotolle jo valmiiksi täytetty arviolappu kourassa, mikä ei vastanne tarkoitusta. Luennoitsija totesi, että kun vuosittaisista arvioista piirretään käyrä se on kuin asystolessa olevan EKG. Tuo hälyttävän suora viiva sijoittuu yhdeksikön kohdalle.
 


9 kommenttia:

sauvajyvänen kirjoitti...

Se on sitten shampanjan ja mansikkakakun paikka!!! Onnea ihan mielettömästi, saat olla todella tyytyväinen itseesi ja ylpeä itsestäsi, etenkin kun sinulla oli niin iso kontribuutio. Ja sano sille ihme-kollegalle, että tämä ei ollut ihme vaan odotettu tulos kovasta ja hienosta työstä! Ja nauti nyt fiiliksestä, sehän tiedetään vanhastaan ettei se kauaa kestä ;D

Hoo Moilanen kirjoitti...

Pysyttele kaukana siitä hapannaamasta! Sääliä kai pitäisi ihmistä, joka iloitsee muiden ilon tappamisesta.

ONNEA!!!!

AuvoT kirjoitti...

Hetkinen, eikös blogisti H tullut ammattiliittonsa puheenjohtajaksi, tai vara- ainakin. Nyt liiton jäseniä pitää kohdella kuin kurssilla opetetaan alaisia kohtelemaan.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Ei se ole ammattiliitto vaan pienen ammattiryhmäni yhdistys. Pesti alkaa tammikuussa.

Nimetön kirjoitti...

Hienoa, onneksi olkoon!! Siinäs nähtiin taas, että "ei se kuitenkaan onnistu" asenne on syytä heittää romukoppaan. Mahtavaa!!

Tui kirjoitti...

Milloin asiakas on asiakas ja milloin potilas=)? Meillä yksityisellä sosiaalipuolella laitos-/avopuolella on asiakkaita. Toisaalta he käyttävät meillä sairaanhoitaja- ja lääkäripalveluja ja ovat silti asiakkaita. Kiehtova aihe!
Mutta hienoja uutisia sinulla oli. Mukavaa syksyä!

Unknown kirjoitti...

Vilpittömät onnittelut!! *Kumartaa ja pokkaa* No okei:*Pussaa*

Asiakkaita on kaupassa, ei muualla.

Kaisa kirjoitti...

Onnittelut!

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Kiitos Kaisa ja muut!