sunnuntai 17. helmikuuta 2019

Ilman jäitä, kiitos

Kerttu olettaa, että minut on herätettävä naukumalla tasan klo 5.30. Hän jatkaa kunnes nousen ylös, jolloin hän puolestaan vajoaa sikeään uneen. Miten kissalle kerrotaan, etten kaipaa herätystä? Nyt huomasin, etten itseasiassa ole informoinut häntä herätysajoistani.

Perjantain vesijumpassa soi taas se sama valikoima suomalaista iskelmämusiikkia. Uimahallissa laulujen sanoja on vaikea erottaa, sillä ne kimpoilevat kaakeliseinistä ja uppoavat veteen.

Kuulin eräässä laulussa ihan selvästi laulettavan "Hei rantanaamio, mä astun aurinkoon..." Kun jonkun asian kuulee tietyllä tavalla, urautuvat aivot väärinkuulemiseen pysyvästi. Nyt minulle selvisi, että kyseessä on Frederikin kappale, jossa lauletaan:

Hei Gran Canaria
Mä astun aurinkoon
Mua naiset piirittää
Myös mulla kääntyy pää


Miten laulu sitten alkaa?

Joka ilta katsoit mua
Alan aina kuumentua
Silmät antaa vinkin
Nostat drinkin kaikki seuraa sua
Mua kiusaat katseellas
Olet kuumin uhmakas
Täällä tuoksuu kookos
Oonhan jookos haaveenas
Hei beibi
Otat sä mut jäillä vai ilman


Ilman jäitä, kiitos. 

Aloitin somessa virallisen "julkaise kuva tulppaanikimpusta" -kauden. Sen aika käynnistyy "julkaise kuva vanhojen tansseista" -kauden jälkeen ja jatkuu "kuvaa ensimmäinen leskenlehti" -aikaan saakka.

2 kommenttia:

bert kirjoitti...

Ensimmäiset krookukset, ja usein leskenlehdetkin, saa etujoukoissa kuvaan Hervannan valtaväylältä Vuohenojan kohdalta. Siinä kun menee kätevästi lämpöputki, joka näin talvellakin sulattaa lumet kohdaltaan.

Mutta eikö sinun piireissäsi tule narsissikautta jossain välissä?

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Narsissikausi ei tule siinä määrin esille kuin tulppaanikausi.