Jos Antti Holma antaa blogissaan New York -vinkkejä, niin miksen minä voi kirjoittaa Tampereesta, joka on ehdottomasti kokemisen arvoinen paikka varsinkin jos pitää ratikkatyömaista. Jos ei satu rakastamaan puhkottuja katuja, kannattaa matkaa siirtää parilla vuodella, ehkä tuolloin katujen varsilla kasvaa puita, eikä katua ylittääkseen tarvitse etsiä sopivaa aukkoa työmaa-aidasta. Kuulun silti ehdottomasti ratikkaliikenteen kannattajiin.
Tampereella parasta ovat tamperelaiset, nuo hassusti puhuvat, vaatimattomat ja ystävälliset alkuasukkaat. Missä muuallla bussi on nimeltään Nysse ja urheilutila Nääs halli? Sano joka välissä moro niin sillä pärjäät hyvin.
Näsijärvi ja Pyhäjärvi rajaavat kaupunkia. Järvien erottamiseen on helppo muistisääntö: Näsijärven rannalla sojottaa Näsinneula, mutta Pyhäjärven ei. Pyynikilläkin seisoo näkötorni, jonka kahvilasta saa kaupungin parhaat munkit.
Keskustan kaupat lopettavat hiljalleen toimintansa, mutta ei hätää, sillä onhan meillä Ratinan ostoskeskus. Kesäaikaan toimii kaksi toria, joista Tammelan tori on (minusta) se oikea tori. Kauppahallissa voi keihästää huteralla muovihaarukalla lihapullan tai valita metalliset ateriaimet ja ranskalaistyyppisen ravintolan (Neljä vuodenaikaa), josta saa huippuruokaa melko edulliseen hintaan.
Kaupungissa toimii kaksi suurta laitosteatteria, joiden ohjelmistot ovat musikaaleihin painottuvia. Tampere filharmoniaa johtaa vikkelä Santtu-Matias Rouvali. Sara Hildenin taidemuseossa voi nauttia kansainvälisestä huipputaiteesta ja betoniarkkitehtuurista. Tampereella järjestetään hienoja kulttuuritapahtumia, kuten Tampereen teatterikesä, Tampere jazz happening, Pohjoismaiden suurin hip-hop festivaali Blockfest ja Tampere film festival. Popeda esiintyy joka vuosi.
Tampereen yleisissä saunoissa on helppo sulautua alkuasukkaiden joukkoon, pistää vaan löylypipon (tamperelainen sanoo pipa, joka minusta muistuttaa jotain lapsille opetettavaa somaa sukupuolielimen nimeä) päähän ja istuu lauteille. Murre on melko helposti ymmärrettävää, joten kielivaikeuksia ei ole. Kuulet kaiken tarvittavan jääkiekosta.
Tampereen hienoin kirjakauppa (Teoksen kirjakauppa) lopettaa maaliskuun lopussa. Kaupungin paras divari on Lukulaari.
Eiköhän tämä riitä, sillä vaikka Tampere on hieno kaupunki niin ei se mikään New York kuitenkaan ole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti