lauantai 4. toukokuuta 2019

Puolikas Otavaa

Onko muilla samoja ongelmia? Luultavasti on. Jo lapsena pelkäsin kaikenlaisia katastrofeja. Jos äidin vatsa oli kipeä, hän oli kuolemassa vatsasyöpään. Jos vanhemmat myöhästyivät, he olivat joutuneet auto-onnettomuuteen ja kuolleet ja me lapset joutuisimme lastenkotiin.  Omien lasteni varalle oli tarjolla pedofiilejä, rattijuoppoja, eksymisiä ja sarjamurhaajia. Muutaman minuutin myöhässä oleva ex-aviomies makasi hukkuneena ojassa, nukkui humalaansa putkassa tai ilakoi toisen naisen sängyssä.

Mielikuvitukseni on taantunut, sillä viiden minuutin myöhästyminen ei enää automaattisesti merkitse läheisen murhatuksi tulemista.

Yritän nyt edetä tästä Tolkieniin. Mies oli orpo ja joutui veljineen elämään toisten armopalojen varassa.

Katsoin eilen Dome Karukosken elokuvan Tolkien. Tolkienilla oli mielikuvitusta kerrakseen. Täytyy myöntää, että olen pariin otteeseen yrittänyt lukea hänen romaaniaan "Taru sormusten herrasta" onnistumatta pyrkimyksessäni. Pokkari odottaa edelleen kirjahyllyssäni.

Elokuva oli ihan kelvollista epookkia , onhan samantapaisilla tullut aiemminkin itseään viihdytettyä. Elämänkertaelokuvan aiheeksi on valittu kirjailijan nuoruus ja rakastuminen Edith Brattiin, josta tuli myöhemmin hänen vaimonsa.

Ihmetytti miksi kuumeinen päähenkilö jätettiin taistelun tuiskeessa makaamaan jalat verenpunaisessa lammikossa, kun ei olisi tarvinnut kuin hiukan kiskaista miestä ylemmäs, jolloin saappaat olisivat olleet kuivalla maalla. Viltti kuitenkin heitettiin John Ronald Reuelin peitoksi.

Edith Brattista oli tehty ihan oikea ihminen ja lähes feministi, josta pisteet elokuvalle. Elokuva, jossa pohditaan sanoja ansaitsee myös puolikkaan lisätähden. Ihana oli myös nuorten miesten seura T.B.C.S., jossa juotiin teetä ja keskusteltiin sivistyneesti.

Minusta on tullut vaativa katsoja, niin käy kun näkee liikaa elokuvia. Tällainen huolella tehty ja siististi näytelty elokuva ei saa korkeaa pistesaalista.

Kolme ja puoli tähteä. Onhan se kuitenkin puolikas Otavaa.

2 kommenttia:

Leena Laurila kirjoitti...

Kiva lukea tämä arvio. Odottelin tyttäreni whatsapp vastausta kysymykseeni, mitä tykkäsi. Täältä yksi nopeampi vastaus:)

Liian huolellinen ja siisti epookin kuvaus ei ole sekään hyvä. Siitä tulee helposti semmoista väärään asiaan keskittymisen tuntua, kun näyttelijöiden ohjaus, dialogi, hyvä kuvaus ja leikkaus ovat rytmin ja kokonaisuuden kannalta oleellisempia. On se vaikeaa! Onneksi hyviä leffojakin on tosi paljon. Nuoruudessani amerikkalaiset olivat monista syistä haukuttuja, mutta luulisin että olen eniten nähnyt hyviä amerikkalaisia elokuvia. Tietenkin se massiivinen tuotanto selittää.

Heidi kirjoitti...

Ehkä olin nyt liian jyrkkä, näyttelijöiden ohjaus oli varmasti kunnossa. Elokuva tuntui elävältä, mutta kun samantapaisia on nähty aiemminkin. Antoihan tämä ainakin minulle tietoa nuoren miehen tiestä kirjailijaksi.