Guilty pleasure

Vuosi sitten hakeuduin yksityiselle terveysasemalle gynekologisten oireiden vuoksi. Gynekologi teki ultraäänen ja otti kohdun limakalvolta näyteen (ei ollut kivaa), jossa ei todettu mitään pahanlaatuiseen viittaavaa. Maksoin käynnistä useamman satasen. 

Nyt hakeuduin gynekologille samojen vaivojen vuoksi ja sanoin, että jos otetaan näytteitä, vaadin päästä gynekologian poliklinikalle. Maksoin vastaanotosta ja vastaanotolla tehdystä ultraäänestä 311 euroa ja sain lähetteen. Kutsu Taysin gyn pkl:lle tuli jo heinäkuulle. 

Ymmärrän, että naisen pitää maksaa gynekologikäynneistä, jos haluaa käydä vaan "tarkastuksissa", mutta on kohtuutonta, että oireiden vuoksi tehtävistä välttämättömistä tutkimuksista  joutuu maksamaan näin paljon. En tosin edes kokeillut hakeutua vaivoineni terveyskeskukseen. 

Suomen kuvalehdessä kysyttiin tunnetuilta henkilöiltä, mikä "guilty pleasure" heillä on. Minä katson tositelevisio-ohjelmia. 

Viimeksi seurasin ohjelmaa Kolmiodraama MTV katsomosta. Saatoin hypätä tylsien kohtien ohitse.

Osallistujat valitsivat itselleen asuinkumppanin neljäksi viikoksi kahdesta ehdokkaasta. Samalla he toivoivat elämäänsä rakkautta. Valinta perustui lyhyeen viestittelyyn, jonka aikana he eivät tavanneet kasvokkain. Kun tyypit olivat asuneet yhdessä viikon verran muutti hylätty ehdokas samaan asuntoon.  

Ohjelmassa oli paljon vaivaannuttavia hetkiä, mutta myös ihan aitoa ihastumista. Yksi kolmikko oli selvästi valittu sillä ajatuksella, että yhteentörmäyksiä tulee väistämättä.  

Osallistujat olivat sisäistäneet sen, että suhteesta, omista tuntemuksista ja toisen vioista kuuluu keskustella jatkuvasti. Savolainen Terhi halusi toistuvasti mennä "syvviin vessiin". Fiksuimmat ja kauneimmat löysivät toisensa. 

Kolmiodraamasta jäi lopulta vähän niljakas ja syyllinen olo.  Luovuin MTV katsomostakin, otin vuorostaan Netflixin ja nyt katson siskoni suosittelemaa sarjaa nimeltä Hacks, joka vaikuttaa lupaavalta.