Sain luettua tulevan romaanini Lääketieteen sanakirja taittovedokset kertaalleen. Taittovedosten lukeminen on vastenmielistä, sillä tekstiin ei saa enää tehdä suuria muutoksia. Löysin yhden merkittävän virheen. Se oli syntynyt, kun vaihdoin kahden henkilön nimiä päikseen.
Kirjaa kirjoittaessa voi tuntea olevansa jumala, sillä on mahdollista valita romaanihenkilöt, heidän ihmissuhteensa, nimensä, ammattinsa, asuinpakkansa, ongelmansa, ilonsa ja surunsa. Taittovedoksia lukiessa jumaluus on kaukana.
Romaanin kustantaja Lind & Co on keskittynyt Suomessa e- ja äänikirjoihin, joten paperikirjaa saa käsittääkseeni vain kustantamosta (toivottavasti myös kirjastoista). Romaani tulee tunnettuihin lukuaikapalveluihin. E- ja äänikirjaa myyvät ainakin Suomalainen kirjakauppa ja Adlibris.
Suosittelen romaania niille, jotka haluavat lukea kevyehköä kirjaa, joka ei sijoitu kahvilaan, jonka henkilöt eivät jätä arkielämäänsä ja lähde kiertämään maailmaa, romaania joka saattaa naurattaa ja jossa on kissa, Ehkä joku herkkä lukija itkeekin. Romaania, joka voi antaa jotain ajattelemisen aihetta.
Onnellinen loppu taataan.
Pakkanen jatkuu ja Metso-kirjaston ovelle johtavan liuskan kaiteelle on muodostunut jäänäppylöitä (kts. kuva yllä).
S sanoi lukeneensa jonkun muotiasiantuntijan kommentin siitä, että suomalaiset naiset pukeutuvat talvisin makuupusseihin. Se on niin totta! Minullakin on makuupussitakki, vielä pitkä sellainen. Se on kevyt ja lämmin.
P.S. Älkää unohtako kirjojani Ei saa elvyttää ja Ei saa mennä ulos saunaiholla ja lastenkirjaa Kuura ja karkaileva isomummo! Viimeksi mainitusta olen ihan ylpeä, vaikka tärkeimmässä suomalaisessa lastenkirjablogissa mainittiin, että nyt kaikki kirjoittavat karkailevista mummoista.
P.S. Pyydän anteeksi mainospainotteista julkaisuani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti